"Ei siellä etävenyttelyä toivota" – kunnat pilotoivat uutta harrastamisen mallia, jossa kuuluu koululaisten ääni

Lasten ja nuorten hyvinvointi on herättänyt huolta koronapandemian aikana. Huhti- toukokuussa lähes kaikki nuorten tapaamis- ja harrastepaikat olivat kiinni, ja myös sen jälkeen rajoitukset ovat vaikuttaneet vapaa-ajanmahdollisuuksiin. Tämän pelätään vaikuttavan haitallisesti erityisesti valmiiksi heikossa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.

Keväällä harrastustoiminnan on kuitenkin tarkoitus vilkastua, kun 112 kuntaa alkaa pilotoida uutta harrastamisen mallia. Harrastamisen Suomen malli lisää mieluisia ja maksuttomia harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivien yhteyteen.

Tavoitteena on edistää 1.–9.-luokkalaisten hyvinvointia, vähentää yksinäisyyttä ja mahdollistaa harrastustoiminta perheen varallisuudesta riippumatta.

Marras-joulukuussa 2020 opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti koululaisten harrastusmieltymyksiä koululaiskyselyn avulla. Vuoden 2021 alussa harrastamisen Suomen mallin pilotointi alkoi kunnissa. Pilottivaiheessa koulut kehittävät uutta harrastustoimintaa omien oppilaidensa koululaiskyselyn vastausten pohjalta. Myöhemmin toiminta vakiintuu osaksi kuntien palveluja.

Pilottivaiheessa on mukana 112 kuntaa, yli 1 000 koulua ja niiden yli 200 000 oppilasta. Aluehallintovirastot ovat myöntäneet pilottien käytännön toteutukseen yhteensä 6,4 miljoonaa euroa.

Kuntalehti kysyi, kuinka uudenlaisen harrastustoiminnan kehittäminen sujuu Kontiolahdella, Porissa ja Helsingissä.

Kontiolahti: ”parkour oli ylivoimaisesti suosituin”

Kontiolahti luo ensimmäisten kuukausien aikana pohjaa tulevien vuosien harrastustoiminnalle. Samalla hankekoordinaattori kokoaa toimijoiden yhteistyöverkostoja.

Lasten ja nuorten kerhotoiminta alkaa kouluilla keväällä. Toiveena on, ettei korona sotke silloin suunnitelmia.

– Toivomme, että pääsemme toteuttamaan harrastustoiminnan pilotoinnin normaalisti. Suunniteltu aikataulu auttaa tässä jonkin verran, Kontiolahden opetuspäällikkö Teemu Piirainen sanoo.

Tällä hetkellä lasten ja nuorten harrastukset ja kontaktiopetus pystytään järjestämään Kontiolahdella normaalisti. Maskisuositus otettiin käyttöön 15. tammikuuta.

Harrastustoiminta järjestetään jokaisessa Kontiolahden koulussa sen oppilaiden toiveiden pohjalta. Koulujen välisten tartuntojen välttämiseksi ajatuksena on, että myös harrastusohjaajat vetävät toimintaa ainoastaan yhdellä koululla kerrallaan.

– Se että toimitaan oman yksikön sisällä, eivätkä eri koulujen oppilaat sekoitu keskenään, auttaa myös koronan leviämisen ehkäisyssä, Piirainen sanoo.

Koululla järjestettävä harrastustoiminta halutaan yhdistää joustavasti osaksi lasten ja nuorten koulupäiviä. Harrastustunnit voivat muusta lukujärjestyksestä riippuen sijoittua koulupäivän loppuun, alkuun tai sen keskelle.

Lasten ja nuorten vastausten perusteella oli selvää, mikä laji ainakin otetaan osaksi uutta harrastustoimintaa.

– Parkour oli ylivoimaisesti suosituin koko kunnassa, Piirainen sanoo.

Porin malli on hybridi: taide ja liikunta yhdistyvät

Parkour oli suosituin harrastus myös Porissa. Se innosti etenkin alakoululaisia. Yläkoululaisia taas kiinnosti erityisesti ruoanlaitto, kuntosaliharjoittelu ja kuvataiteet. Muita lasten ja nuorten keskuudessa suosittuja harrastuksia olivat muun muassa valokuvaus ja eläinkerhot.

Porissa harrastustoiminnan pilottivaiheen kohderyhmänä ovat 5.–9.-luokkalaiset. Hankekoordinaattori Leea Toukolan mukaan kaupunki haluaa houkutella vaikeaa ikäryhmää harrastusten pariin.

– Se on vaihe, jossa harrastukset helposti jäävät. Yläkoulussa harrastaminen keskittyy usein kilpailuun, joten painotamme nyt ystäviä ja mielekästä tekemistä, hän sanoo.

Pori rakentaa pilottivaiheessa oman Porin mallin: harrastushybridin. Siinä liikunta- ja kulttuuriharrastukset yhdistyvät, Toukola kertoo.

Esimerkiksi eläinkerhossa eläimiin tutustutaan kokonaisvaltaisesti. Se voi tarkoittaa alpakan tapaamista, eläimen villan huovuttamista ja sitä esittävien saviveistosten valamista. Suosittua parkouria taas voidaan sekoittaa sirkustaiteeseen, teatteripeleihin, katutaiteeseen ja valokuvaamiseen.

– Parkour-tunneilla otetuista valokuvista voidaan vaikka järjestää näyttely kaupungin kirjastoon. Emme vedä yhden lajin kerhoja, vaan yhdistämme liikuntaa ja taidetta ja luomme uutta, Toukola sanoo.

Porissa tarkoituksena on, että osa harrastustoiminnasta saataisiin käyntiin jo helmikuun aikana. Koronatilanteen eteneminen kuitenkin vaikuttaa siihen, miten taiteilijoiden ja urheilijoiden vierailut kouluilla toteutuvat. Toistaiseksi ohjaajien vierailut kouluilla on Porissa kielletty. Kun ne sallitaan, kukin ohjaaja toimii alustavasti yhdellä koululla kerrallaan.

– Toivomme, että pandemia laimenee, ja harrastustoiminta voidaan järjestää suunnitellusti, Toukola sanoo.

Helsinki kilpailuttaa ja odottaa rajoitusten päättymistä

Helsingissä korona on vaikuttanut lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin voimakkaasti. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi kokouksessaan 14. tammikuuta, että voimassa olevat lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoitukset ja suositukset pysyvät toistaiseksi voimassa huolimatta siitä, että ”pitkäaikaisten harrastustoiminnan sulkemisten negatiiviset vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin on tunnistettu”. Lasten ulkona tapahtuva harrastustoiminta saa yhä jatkua, mutta sisällä tapahtunut toiminta on katkolla.

Helsinki on saanut harrastuksen Suomen mallin pilotointiin miljoona euroa. Toimintaa on tarkoitus järjestää kaikissa pääkaupungin kouluissa eli yhteensä 102 koulussa.

Tällä hetkellä kaupunki suunnittelee hankkeen toteutusta ja etsii yhteistyökumppaneita. Varsinainen kilpailutus alkoi maanantaina 18. tammikuuta ja se toteutetaan hankintamenettelynä.

Harrastamisen Suomen mallin Helsingin projektipäällikön Irma Sippolan mukaan lasten ja nuorten harrastustoiminta alkaa tammi-helmikuun jälkeen, mikäli koronatilanne sen sallii.

– Olemme valmiita toimimaan heti, kun pääsemme. On onni, että hankinnat saadaan tehtyä rajoitusten aikana, jottei niihin kulu ylimääräistä aikaa.

Sippolan mukaan korona ei näy helsinkiläislasten ja -nuorten harrastustoiveissa.

– Ei siellä etävenyttelyä toivota. Lapset ja nuoret ovat kokeneet niin pitkään eristämistä, että ryhmien kokoontuminen aidosti yhteen on todella tärkeää, hän sanoo.

Jo ennen koronaa on ymmärretty, että merkityksellisellä vapaa-ajalla on keskeinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnille, Sippola muistuttaa.

Korona on vain kärjistänyt tilannetta.

– Nykyiset harrastusrajoitukset ovat ymmärrettäviä, mutta valitettavasti niiden seuraukset ovat todennäköisesti pitkäkestoisia. On vaikea sanoa, etteivätkö ihan kaikki jo ymmärtäisi, että meidän on panostettava lapsiin ja nuoriin.

Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista

Koronakriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaiset, toteaa lasten oikeuksia ja hyvinvointia koronaepidemian jälkihoidossa pohtinut työryhmä. Erityisesti työryhmä on huolissaan pitkittyvän kriisin syvästä vaikutuksesta jo valmiiksi heikossa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. 

Työryhmä on nostanut esiin myös digitaalisen eriarvoisuuden. Lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminta on koronan myötä siirtynyt yhä enemmän nettiin, mutta henkilökohtaiset mahdollisuudet ja taidot toimia sosiaalisessa mediassa vaihtelevat.

– Koronakriisillä on huomattavat sukupolvivaikutukset. Koko yhteiskunnan tasolla on vahvistettava lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden kokemuksia arjessa. On panostettava arjen peruspalveluihin, mutta samalla oltava herkkyyttä havaita ja reagoida esiin tuleviin ongelmiin, toteaa työryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetti työryhmän toukokuussa 2020 kansallisen lapsistrategian valmistelun yhteyteen. Ensimmäisen raporttinsa se julkaisi kesäkuussa 2020 ja toisen 18. tammikuuta 2021.

– Korona-aikana olisi tärkeää rakentaa nuorille ja nuorten kanssa uudenlaisia vapaa-ajan ympäristöjä, joissa kiinnitetään erityistä huomiota toisista välittämiseen ja myötäelämiseen poikkeusjärjestelyjen aikana, työryhmä kirjoittaa.

Loppuraportissaan työryhmä korostaa harrastustoiminnan suojaavaa vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Siksi harrastustoimintojen jatkuminen on varmistettava myös korona-aikana.

Työryhmän mukaan tämä onnistuu parhaiten tuomalla harrastuksia koulujen ja varhaiskasvatuksen yhteyteen. 

Päivitetty 20.1.2021 klo 14.14: lisätty tietoa harrastamisen Suomen mallin toteuttamisesta Helsingissä.