Erityisopetus halutaan kaikkiin lukioihin – uusi laki laajentaisi yleissivistystä ja huolehtisi opiskelijoista

Tänään lausunnoille lähtenyt luonnos uudeksi lukiolaiksi pyrkii varmistamaan laajan yleissivistyksen ja jatko-opintovalmiudet sekä tuomaan opinto-ohjauksen jokaisen opiskelijan ulottuville.

– Tuomme korkeakoulukurkistukset jokaiselle lukiolaiselle ja lisäämme kansainvälisyyttä. Panostamme myös lukiolaisten hyvinvointiin ja puramme nuorten kokemaa uupumusta vahvistamalla opinto-ohjausta ja tuomalla erityisopetuksen lukioihin, kuvailee uudistusta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok.

Lakiluonnosta keskiviikkona Helsingin yliopiston kirjastossa esitellyt ministeri korosti laaja-alaisen, oppiainerajat ylittävän yleissivistyksen merkitystä uudistuksessa.

– Tämä ei ole preppauskurssi korkeakouluun, Grahn-Laasonen sanoi.

Yhteys korkeakouluihin on kuitenkin vahva lakiesityksessä. Lukiot velvoitettaisiin yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, ja lisäksi lukion opetus tulisi järjestää siten, että jokaisella opiskelijalla olisi mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

– Tämä on merkittävä asia. Se ei ole vain velvoittava lukiokoulutukselle vaan haastaa myös korkeakoulut ja yliopistomaailman pohtimaan, kuinka tämä toteutetaan. Erittäin tervetullut uudistus: laventaa lukion toimintaa horisontaalisesta vertikaaliseksi eli sinne mihin opiskelijat ovat menossa, sanoi lukiouudistuksen seurantaryhmän puheenjohtaja, rehtori Ari Pokka.

Uusi rakenne tiivistää oppiaineiden yhteistyötä

Esityksen mukaan lukiossa siirryttäisiin opintopisteisiin siten, että kaksi opintopistettä vastaisi yhtä nykyistä kurssia. Lukio-opintojen laajuus olisi nuorille tarkoitetussa koulutuksessa 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa 90 opintopistettä.  Lukion oppimäärä säilyisi kolmivuotisena ja sitä tarjottaisiin edelleen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Myös opetuksen määrä säilyisi ennallaan.

Lakiuudistuksen tarkoituksena on, etä uusi rakenne mahdollistaisi entistä joustavamman opetuksen järjestämisen. Lukiokoulutukseen voisi sisältyä koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla aiempaa laajempia ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia, joissa opiskelijat voivat syventää esimerkiksi jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavaa osaamistaan.

Opintopisteistä voitaisiin muodostaa nykyistä monipuolisemmin eri oppiaineita sisältäviä opintokokonaisuuksia. Tämä kannustaisi etsimään lukiokohtaisia ratkaisuja ja rakentamaan opetus nykyistä vahvemmin teemojen ja ilmiöiden ympärille. Se antaisi myös mahdollisuuden rytmittää opintoja uudella tavalla. Esimerkiksi kielten opinnot voisivat jatkua ympäri vuoden ja toisaalta joissakin oppiaineissa voitaisiin järjestää intensiivikursseja.

Lakiesityksen mukaan lain tasolla säädettäisiin jatkossa äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten, matemaattis-luonnontieteellisiä, humanistis-yhteiskunnallisia ja uskonnon tai elämänkatsomustiedon, taito- ja taideaineiden sekä opinto-ohjauksen opinnoista. Terveystiedon katsottaisiin jatkossa sisältyvän humanistis-yhteiskunnallisiin opintoihin. Nykyisiin oppiaineisiin ja niiden välisiin suhteisiin ei esitetä muutoksia. Jokaisen nykyisin pakollisen oppiaineen pakollisuus siis säilyy.

Uupumus lisääntynyt

Lukiouudistuksen projektipäällikkö Tiina Silander OKM:stä pitää merkittävänä henkilökohtaisen ohjauksen ja erityisopetuksen velvoittavuutta lakiesityksessä. Jokaiselle opiskelijalle tehtäisiin luonnoksen mukaan opintojen alussa henkilökohtainen opintosuunnitelma jota tarvittaessa muokattaisiin.

– Uupumus on kasvanut huolestuttavasti. Kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa yksilöllisiä oppimispolkuja, Silander sanoo.

– Erityisesti opiskelijoilta tuli se huoli, että he tarvitsevat enemmän ohjausta elämäänsä ja opiskeluaan koskeviin valintoihin. Näihin olemme lähtenet hakemaan ratkaisuja, Silander viittasi lakiuudistuksen osana toteutettuun laajaan kyselyyn.

Ari Pokan mukaan lienee koko lukiokentän mielestä hyvä, että ohjaus keskittyy yksittäiseen opiskelijaan, ei niinkään ryhmään.

– Pidän erityisesti siitä, että opiskelija tekee opntojen alussa henkilökohtaisen toimintasuunitelman, Pokka sanoi.

Myös Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro kiittelee henkilökohtaiseen ohjaukseen panostamista. Toisaalta hän löysi lakiesityksestä myös parannettavaa hyvinvoinnin huomioimisessa.

– Pitäisi olla velvoite puuttua kiusaamiseen. Se mainitaan laissa mutta pitäisi olla velvoite, Euro sanoi.

”Mahdollistaa paikalliset fiksut muutokset”

Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri pitää hyvänä uudistuksessa muun muassa sitä, että se mahdollistaa lukioille enemmän vapauksia oppiainerajat ylittäviä ja laajempia kokonaisuuksia.

– Se mahdollistaa paikallistasolla fiksut muutokset jos niin koetaan. Tämä on sen hienous, voi avata oppiaineen yhteistyön nykyistä laajemmin mutta yhtä hyvin aineen sisällä päästään laajempiin kokonaisuuksiin, Värri sanoo.

Värri muistuttaa, että lakiluonnos lisää selvästi koulutuksen järjestäjän velvoitteita muun muassa oppimisen tuen ja ohjauksen osalta. Näin ollen ne on rahoituslain mukaisesti korvattava täysimääräisesti kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille. Tämä on entistä tärkeämpää, kun lukiokoulutuksen rahoitus on tällä hetkellä jo muutenkin riittämätöntä.

– Uudistus tuo vuositasolla noin 8 miljoonan euron lisäkustannukset, Grahn-Laasonen sanoi.

Lakiluonnoksen mukaan lisäkustannukset korvattaisiin kunnille pienentämällä kunnan omarahoitusosuutta lukiokoulutuksen käyttökustannuksista.

”Lisäksi yksikköhintoja tulisi siirtymävaiheessa korottaa, koska lukion yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain kaikille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksesta yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Tämä edellyttäisi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista. Muutokset riippuvat muista syksyllä 2018 mahdollisesti annettavista lakiesityksistä ja tarkentuvat valtion vuoden 2019 talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä”, lakiluonnoksessa todetaan.

Askel oikeaan suuntaan

Värri pitää lakiluonnosta kokonaisuudessaan hyvänä ja tarpeellisena.

– Vaikka kaikkia luonnoksessa olevia asioita ei tarvitsisi säätää lain tasolla, avaa uusi rakenne myös uusia mahdollisuuksia. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tasolla voidaan suunnitella koulutusta nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Kaiken kaikkiaan lakiluonnoksessa on haettu tasapainoa opiskelijan oikeuksien, koulutuksen järjestäjän autonomian sekä valtakunnallisen koulutuspoliittisen ohjauksen välillä.

– Askel oikeaan suuntaan, Värri summaa.

LAKILUONNOKSEN 11 KESKEISTÄ MUUTOSTA:

1. Opintopisteitä, ei kursseja

2. Oppiainerajat ylittävää opiskelua

3. Tiiviimpää korkeakouluyhteistyötä

4. Vahvempaa kansainvälisyyttä

5. Ylioppilaskokeen saa uusia rajattomasti

6. Erityisopetusta ja tukea lukiolaiselle

7. Oma opintosuunnitelma jokaiselle

8. Muualla hankittu osaaminen tunnustetaan

9. Nykyistä henkilökohtaisempaa opinto-ohjausta

10. Pidetään huolta myös lukion päättäneistä

11. Vahva ei kiusaamiselle

Keskeiset muutokset pähkinänkuoressa OKM:n sivuilla