Etäopetuksella saksaa, espanjaa ja ortodoksiuskontoa – Kuntamarkkinoilla esiteltiin verkostoperuskouluhankkeita 

Verkostoperuskouluhankkeessa kuntarajoja häivytetään ja kokeillaan niin etäopetusta kuin opettajien kiertoa koulusta toiseen. Kuntamarkkinoilla käytiin läpi peruskoulun tuoreet kuulumiset ja ensi vuoden näkymät. 

Kuntamarkkinoiden ensimmäisenä päivänä selvitettiin, millaisia muutoksia perusopetukseen on tulossa ensi vuoden aikana. Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström kertoi aamupäivällä muun muassa esi- ja perusopetuksen tuen uudistuksesta ja vuosiviikkotuntien määrän lisäyksestä. 

Tiedossa on, että äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan vuosiviikkotuntimäärä kasvaa kaikille yhteisessä opetuksessa kolmella vuosiviikkotunnilla ensi vuodesta alkaen. 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kokonaisuudistus on puolestaan etenemässä eduskuntaan todennäköisesti ensi viikon aikana. Esitysluonnos oli lausuntokierroksella kesän aikana.  

– Esitysluonnos on voinut muuttua jonkin verran, joten ensi viikkoa on seurattava tarkasti. Todennäköisesti esityksen perusrakenne ei muutu. Toisin sanoen kolmiportaisesta tuesta aiotaan luopua. Tuskin myöskään rahoituksen isoa kehystä muutetaan. Uudistusta varten on varattu 100 miljoonaa euroa varten esi- ja perusopetuksen, Sjöström kertoi. 

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen niin sanottu tasa-arvorahoitus on vakinaistettu. 

– Kuntien kannattaa kuitenkin edelleen seurata vuosittain valtion talousarvion määrärahoja. 

Kunnat hakivat kuluvan vuoden alussa rahoitusta, joka on jo myönnetty ehdollisena useammalle vuodelle. 

– Vuosittaista hankehumppaa ei tämän osalta tule, Sjöström mainitsi. 

Nähtäväksi sen sijaan jää, mitä seuraa opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmien työstä. Niiden teemoina ovat perusopetuksen oppimistulokset, peruskoulun tulevaisuustyö, väestönkehityksen haasteet sekä maahanmuuttajien perustaidot. 

Talous ja väestökehitys pakottavat yhteistyöhön 

Kuntaliiton selvityksessä perusopetuksen kustannuksista oppilasta kohti todettiin, että oppilaskohtaiset kustannukset nousevat, vaikka oppilaiden määrä vähenee. Kustannusten nousu on koko maassa keskimäärin yli viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 

Erityisen suurta kustannusten kasvupaine on maaseutukunnissa ja seutukunnissa. 

Sjöström mainitsi, että kustannukset ovat olleet kasvussa usean vuoden ajan. Opetuksen kustannukset kasvoivat vuoden 2015 vajaasta 5 000 eurosta lähes 5 500 euroon vuonna 2022. 

Kustannusten nousu ja pienenevä lapsimäärä tarkoittavat, että yhä useampi kunta alkaa tehdä yhteistyötä naapureidensa kanssa. Kuntaliitto julkaisi vastikään oppaan, jossa käydään läpi yhteistyön mahdollisuuksia sekä sopimisen esimerkkejä. 

Opas käännetään ruotsiksi, sillä kaksikielisissä kunnissa on paljon tarvetta yhteistyölle. 

Laadukasta etäopetusta 

Kuntamarkkinoilla kuultiin keskiviikkona myös kokemuksia verkostoperuskouluhankkeesta. Kaikkiaan viisi savolaista ja yksi keskisuomalainen kunta – Keitele, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto sekä Konnevesi – kokeilee erilaisia opetuksen toteuttamisen ja yhteistyön malleja.  

Hankkeessa on kaikkiaan kolme rinnakkaista alahanketta ja kehitettävää mallia, joiden tuloksia kunnat vertailevat. Mukana on muun muassa etäopetusta sekä lähi- ja etäopetuksen yhdistämistä. 

Kasvun ja oppimisen johtaja Anne Lahtivirta Suonenjoelta kertoi, että vaikka verkostoperuskouluhanke päättyy vuodenvaihteessa, savolaisten kokeilua jatketaan jatkorahoituksen turvin. 

– Tarkoituksemme on kehittää ja pilotoida eri malleja, hyödyntää etäyhteyksiä ja tarjota laadukasta perusopetusta. 

Näistä yhdessä kunnilla on yhteisiä opettajia, jotka käyvät opettamassa eri koulujen oppilaita. Pilotoida voidaan myös, voisivatko oppilasryhmät siirtyä joidenkin aineiden ajaksi toiseen kouluun, jos etäisyys pysyy riittävän pienenä. 

Lahtivirta mainitsi tähän mennessä oppineensa esimerkiksi, kuinka piloteissa opettajien osaamiseen ja jaksamiseen on kiinnitettävä runsaasti huomiota. Yhteisopettajuutta ja arviointikulttuuria on kyettävä kehittämään. 

Tekniikka ei saa viedä aikaa opetukselta, järjestelmien on toimittava. Savossa testataan yhteistä oppimisalustaa ja luokkien jättinäyttöjä. Niiden avulla pyritään saamaan tunne samassa tilassa olemisesta. 

Peruskoulun malli uusiksi 

Rautalammen sivistys- ja hyvinvointijohtaja Matti Vänttinen kertoi, että kunta kokeilee yhdessä kuntaparinsa Keiteleen kanssa aivan uudenlaista peruskoulun mallia.  

– Luovumme perinteisestä oppiainejaosta kokonaan ja siirrymme viikkosuunnitelmiin. Haemme nykyisiä oppiaineita yhdistäviä laajoja kokonaisuuksia ja samalla joustavuutta koulun arkeen. Mallin pohjana ovat olleet nykyisten opetussuunnitelmien perusteet. Olemme kokeneet, ettei nykyinen koulun arki välttämättä ohjaa laadukasta pedagogiikkaa täyteen kukkaan. 

Kokeilusta kerätään tietoa ja vertaillaan, millaisia vaikutuksia sillä saadaan aikaan. Tiedon keruussa apuna on Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitos, josta kokeiluun toivotaan myös mentorointitukea mukana oleville opettajille. 

– Kun käännämme vuosikymmeniä vallalla ollutta koululaitoksen arkea ihan uuteen suuntaan, opettajilta vaaditaan hurjan paljon. Yliopiston tuki on hyvin tärkeä. 

Savolaisten hankkeen kunnat ovat Suonenjokea lukuun ottamatta noin parin kolmen tuhannen asukkaan kuntia.  

– Väestöromahdus on meille todellinen haaste, ratkaisuja on löydettävä pian. Muuten pelottava tulevaisuuden uhkakuva on, että lastemme lähikoulu siirtyy 70 kilometrin päähän Kuopioon. Tarkoituksemme on kehittää tulevaisuuden koulumalli, joka kestää 150 vuotta eteenpäin. 

Vänttisellä on vahva usko, että vaikka lapsimäärä savolaisissa kunnissa romahtaa, kunnat saavat peruskoulutuksen rullaamaan hyvällä kuntayhteistyöllä.  

Ortodoksiuskontoa ja kieliä etäyhteyksillä 

Myös kymmenen Päijät-Hämeen kuntaa on tehnyt yhteistyötä verkostoperuskouluhankkeessa. Taustalla ovat samat syyt kuin Savossa: vähenevä väki ja julkisen talouden tilanne. 

– Lakisääteisiä palveluja on mahdollista tehdä kuntayhteistyöllä ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. Teknologia edistyy kaiken aikaa, sanoi kehittämispäällikkö Anjariitta Carlson Lahdesta. 

Päijät-Hämeessä pyritään ratkomaan, kuinka taata koulussa harvinaisempien kielten sekä katsomusaineiden opetusta. 

– Meillä on pieniä kuntia, joissa ei ole resursseja mahdollistaa esimerkiksi saksan tai espanjan kielen opetusryhmiä. Myös ortodoksiuskonnon opetusta varten tarvitaan yhteistyötä. 

Alueella kokeillaankin ortodoksiuskonnon sekä saksan ja espanjan opetusta etäyhteyksien avulla. Päijät-Hämeessä on selvitetty, mitä mahdollisuuksia ja esteitä etäopetus näissä aineissa pitää sisällään sekä kuinka tunnit saataisiin parhaiten istumaan oppilaiden lukujärjestykseen. Tehtävä ei ole ihan helppo, kun mukana on oppilaita kymmenestä kunnasta. 

– Selvitämme myös opetusryhmien kokoa, koulukuljetuksia ja henkilöresursseja.  

Tarkoitus oli, että ortodoksiuskonnon opetus etäyhteyksien avulla olisi alkanut alkusyksystä, mutta kokeiluun ei löydetty pätevää opettajaa.  

– Teemme nyt yhteistyötä Kuntaliiton ja ortodoksiseurakunnan kanssa. Pyrimme siihen, että ortodoksiuskonnon etäopetus alkaisi ensi lukuvuoden alusta ja että muutkin kunnat pääsisivät hyödyntämään kokeilun tuloksia. 

Kieltenopetuksessa on päädytty aloittamaan kokeilu kerhotoiminnalla. Kun se saadaan toimimaan hyvin, voidaan alkaa siirtää tunteja varsinaiseen lukujärjestykseen. 

Seudullista kouluverkkoa pohditaan niin ikään. Carlson korostaa, että lähikouluratkaisuja mietitään lasten ja nuorten etu edellä. Koko Päijät-Hämettä varten on teetetty kartta, jossa ovat mukana oppilaat ikäluokittain asuinpaikkoineen. Samalla kartalla ovat myös koulut. Väestöennusteet ovat koulutuksen tulevaisuutta suunnittelevien tiedossa. 

Kartasta on kaksi versiota, joista toisessa kuntarajat ovat mukana, toisesta ne puuttuvat. 

– Tarkoitus on, että kunnat voivat tarkastella karttoja yhdessä poliittisten päättäjien kanssa ja keskustella siitä, miten tulevaisuudessa voitaisiin taata lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvä lähikoulu.