Hallitus on jatkuvasti mainostanut koulutuspanostuksia, mutta todellisuus on ristiriitainen, arvioi koulutusasioiden johtaja 

Hallitus on koko kautensa ajan mainostanut koulutukseen ja erityisesti perusopetukseen panostamista. Kuntaliiton koulutusasioiden johtajan Irmeli Myllymäen korviin viesti kuulostaa perin ristiriitaiselta.

Koulutuksen panostukset nostettiin esille vahvasti vielä kuntavaalien alla.

– Viesti kuului, että perusopetukseen panostetaan 200 miljoonaa euroa. Nämä rahat on kuitenkin kiinnitetty jo hyväksyttyyn lainsäädäntöön, mikä tuo mukanaan myös uusia tehtäviä ja velvoitteita.

Oppimisen tuen uudistukseen on menossa potista noin 100 miljoonaa euroa ja loput segregaatiota ehkäisevään tasa-arvorahaan sekä äidinkielen ja matematiikan lisätunteihin.

Hallitus itsekin myönsi, että sen uusi 75 miljoonan euron leikkaus valtionosuudesta heikentää kuntataloutta. Ja kun kuntataloudesta leikataan, riskinä on leikata nimenomaan perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta – kuntien isoimmasta tehtävästä.

– 75 miljoonaa euroa tekee ison loven. Kunnissa joudutaan miettimään, miten pienenevä valtionosuus korvataan tai mistä joudutaan kuntatasolla luopumaan, Myllymäki huomauttaa.

75 miljoonaa euron leikkaus tarkoittaa kunnassa noin kahden prosentin leikkausta sen saamaan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Myllymäki korostaa, että kuntien taloudessa ei ole väljyyttä. Puoliväliriihen isoimmaksi uutiseksi nousivat merkittävät verojen leikkaukset.

– Onko vaarana, että valtion verotuksen kevennyksestä huolimatta kuntaveroja joudutaan nostamaan, jotta kunnat voivat hoitaa lakisääteisiä palvelujaan, Myllymäki kysyy.

Isoja uudistuksia elokuussa

Jo aiemmin oli päätetty, että oppimisen tuen uudistus tulee voimaan peruskouluissa elokuussa. Oppimisen tuen järjestelmä mullistuu samalla kokonaan. Kunnille uudistus tarkoittaa lisätuntien järjestämistä ja uusien erityisopettajien palkkaamista.

Lisäksi elokuusta alkaen alakoululaisille tulee äidinkielen ja matematiikan lisätunteja lukujärjestykseen.

Puoliväliriihi linjasi kuluneella viikolla, että kunnat voivat korottaa aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja. Myllymäki pohtii, kuinka moni kunta todella tekee näin. Aamu- ja iltapäivätoiminta on kunnissa hyvin suosittua eikä maksuja todennäköisesti ihan mielellään nostettaisi.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen alakoulun nuorimmille sekä erityisen tuen oppilaille ei ole kuntia velvoittavaa, mutta sitä tarjotaan yleisesti.

Kunnissa jouduttaneekin puntaroimaan, miten tilanne talouden edelleen kiristyessä hoidetaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukselle on riihessä arvioitu 7 miljoonan säästöt.

Lapsille ja nuorille oli kuitenkin myös hyviä uutisia, sillä hallitus päätti tehdä harrastamisen Suomen malliin 5 miljoonan pysyvän korotuksen. Hallitus haluaa myös vahvistaa nuorisotyön roolia kouluissa, mutta euroista tätä varten ei ainakaan puoliväliriihessä sanottu mitään.

Lisää rahaa, 13,8 miljoonaa euroa, sen sijaan on tulossa kaksivuotiseen valmistavaan opetukseen sekä 8 miljoonaa suomi ja ruotsi toisena kielenä -oppimista varten.