Kuva: Sonja Eloranta
Lastentarhanopettajat ovat yksi korkeaa koulutusta edellyttävistä naisvaltaisista matalapalkka-aloista.

Keskustelu lastentarhanopettajien palkoista päätyy hyvin pian siihen, mihin aina ennenkin. Palkat ovat pienet koska naisia, koska julkinen sektori, koska hoivatyö, koska sitten kaikki muutkin. Taustalla kummittelee Sari Sairaanhoitaja. Mutta kyllä lastentarhanopettajat saavat myös tukea.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaisporomestari Pia Pakarinen, kok., myöntää, että lastentarhanopettajien palkka on liian pieni verrattuna työn vaativuuteen, ja sitä pitäisi pystyä korottamaan.

Ryhtymisestä palkkakilpailuun ei hänen mukaansa ole Helsingissä keskusteltu, mutta hän olisi toivonut, että lastentarhanopettajien palkkatasoon olisi tullut selkeä korotus kun juuri neuvoteltiin kunnallisesta palkkaratkaisusta. Mutta ei tullut.

– Tietysti ammattiliittokin olisi voinut olla aktiivisempi, hän sanoo.

– Tilannetta täytyy nyt pohtia.

Pakarinen katsoo, että lastentarhanopettajien palkkatasoa pitää pystyä nostamaan ja myöntää, että se ei onnistu, ellei työnantajakin hyväksy tavoitetta.

– Mutta kyllä se pitää ratkaista valtakunnallisella tasolla. Ei se onnistu pelkillä kaupungin ratkaisuilla, Pakarinen sanoo. Jotain omaa korotusta kaupunki voi siten osoittaa yleisen tason päälle.

Valtakunnallinen virka- ja työehtosopimus tulee kunnille annettuna minimitasona, mutta kun kuntakohtaisia lisiä pohditaan, rahoituksesta kilpailevat kaikki muutkin hyvät tarkoitukset, Pakarinen huomauttaa.

Kartelli vai ei

Lastentarhanopettajista on pääkaupunkiseudulla suuri pula. Pääkaupunkiseudun kunnilla on vajaat 3 000 lastentarhanopettajaa, ja lisää tarvittaisiin 600. Lapsia kaupunkien varhaiskasvatuksessa oli viime marraskuussa runsaat 49 000.

Pulaa kaupungit eivät kuitenkaan ole yrittäneet ratkaista markkinatalouden hengen mukaisesti korottamalla palkkoja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kaupungit olisivat päinvastoin sopineet, että palkoilla nimen omaan ei kilpailla.

Mahdollisesta pääkaupunkiseudun palkkakartellista tuli julkisuuteen ristiriitaisia tietoja, kun alueen varhaiskasvatuksen johtaja kertoivat Ylelle, että pääkaupunkiseudun kaupungit olisivat sopineet, että lastentarhanopettajista ei kilpailla palkoilla, mutta kaupunkien henkilöstöjohtajat kiistivät tiedon.

Kohun noustua varhaiskasvatusjohtajat ovat toppuutelleet tulkintoja.

Järjestöjohtaja vakuuttunut kartelleista

Kunta-alan ammattiliiton KTV:n Helsingin yhteisjärjestön entinen puheenjohtaja  Ari Lehtinen kertoo Helsingin Sanomille, että palkkaneuvotteluissa kaupungin kanssa vuosina 1994–2003 palkkakartelli oli liitossa yleinen naureskelun aihe.Lehtinen kertoo, että kiinteistöhuoltoalalla on ollut aikanaan nyt väitetyn kaltainen kartelli. Se purettiin, mikä johti työvoimapulan loppumiseen.

KT:llä ei tuoreita havaintoa kartelleista

Kuntatyönantajien (KT) neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas on kommentoinut asiaa eri tiedostusvälineille.

Hän pitää luonnollisena, että suuret työnantajat tietävät toistensa palkkatasoista, mutta epäilytkin palkkakartelleista ovat kunta-alalla erittäin harvinaisia.

Hänen mukaansa ongelmallinen olisi vain sellainen sopimus, joka sitoisi kuntia. Oleellista on, että virka- ja työehtosopimuksen palkkoja ei aliteta. Muuten kunnat harkitsevat päättävät itse tehtävien vaativuusarvioinnista ja palkkatasosta.

Sopimus tai ei, pääkaupunkiseudulla lastentarhanopettajien palkat ovat muutaman kympin yli minimin 2 305 euron.

OAJ aikoo ilmeisesti jättää asiasta valvontavaatimuksen, jonka jälkeen KT Kuntatyönantajat selvittää asiaa kuntien kanssa.

Tuusula kilpailee menestyksekkäästi

Mutta vaikka pääkaupunkiseudun kunnat eivät käytännössä kilpaile lastentarhanopettajien palkoilla, Tuusula kilpailee, ja menestyksekkäästi. Lastentarhanopettajalle maksetaan 2 517 euroa ja esiopetukseen päteville 2 563 euroa eli pari sataa enemmän kuin pääkaupunkiseudun kaupungit.

Tuusulan varhaiskasvatuspäällikkö Hannamari Halinen kertoi Helsingin Sanomille, että useisiinkin paikkoihin hakemuksia tulee niin paljon, että pääsee valitsemaan, kun naapurikunnissa ei välttämättä ole ollut yhtään hakijoita.

OAJ: Kunnat rikkovat järjestelmää

OAJ:n mukaan Lastentarhanopettajien palkat ovat hyytyneet lähes peruspalkan tasolle. Kunnat rikkovat sovittua palkkausjärjestelmää, eivätkä maksa tehtäväkohtaisia palkkoja, järjestö katsoo.

OAJ katsoo, että kuntien pitäisi maksaa palkkaa työn vaativuuden perusteella ja noudattaa oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa. Silti lastentarhanopettajien palkat jäävät kauas jälkeen muista kunnissa vastaavan koulutuksen saaneista ja vastaavia tehtäviä tekevien palkoista.

OAJ:n tietojen mukaan lastentarhanopettajien palkat ovat OECD:n vertailun perusteella Suomessa Itä-Euroopan maiden tasolla.

Pulaa ratkaistaan lisäämällä kolutusta

Palkkakilpailun sijaan ratkaisuksi lastentarhanopettajien pulaan toivotaan koulutuksen lisäämistä. Hallitus päättikin viime vuonna lisätä aloituspaikkoja.

Helsingin yliopiston lastentarhanopettajakoulutukseen lisätään aloituspaikkoja vuosille 2018–2021. Aloituspaikkoja vuosittain tulee 180. Lisäksi ruotsinkieliseen opetukseen otetaan vuosittain 20 opiskelijaa. Tämä ei kuitenkaan arvioiden mukaan riitä, varsinkin kun ikärakenne alalla on korkea.

Lisäksi ongelma on hakeutuminen muille aloille paremman palkan perässä. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan lastentarhanopettajista yli 40 prosenttia harkitsee alan vaihtoa, ja yleisin syy on juuri palkkaus.

Maisterin tutkinto voisi houkutella

Apua haetaan myös koulutustason nostamisesta.

Lastentarhanopettajan tutkinto on alempi korkeakoulututkinto eli kandidaattitasoinen. Jos se nostetaan maisteritasoiseksi, sen uskotaan nostavan arvostusta ja sen myötä palkkatasoa ja kiinnostuta alaan. Nyt monet lastentarhanopettajat kouluttautuvat peruskoulunopettajiksi paremman palkan ääreen. Peruskoulunopettajan koulutus nostettiin ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, minkä katsotaan vaikuttaneen sekä arvostukseen että palkkatasoon.

Sari Sairaanhoitaja kummittelee

Keskustelussa lastentarhanopettajien palkoista on jo sukupolvien ajan törmätty tiettyisin aiheisiin. Naisvaltaiset alat ovat yleensäkin palkkakuopassa, kun miehet ja tekniset alat ovat onnistuneet pitämään paremmin puolensa.

Lastentarhanopettajat toimivat julkisella sektorilla, ja vientiteollisuus on se, joka sen rahoittaa. Tällä perustellaan teollisuuden ja hoitotyön palkkaeroja.

Lastenhoitamiseen liittyy kutsumuksen leima, jota ala toki itsekin ylläpitää. Sitäkin käytetään perusteluna matalalle palkkatasolle.

Palkkasuhteitten muuttaminen on aina osoittautunut lähes mahdottomaksi. Kokoomuksen taannoinen vaalitavoite nostaa Sari Sairaanhoitajan palkkatasoa johti värikkäimpien arvioiden mukaan kansantalouden katastrofiin. Kun joku saa jotain, muut tulevat perässä.

Tosin kilpailevaksi selitykseksi romahdukselle on esitetty Elinkeinoelämän keskusliiton päätös luopua keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista.

Tämän kevään työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin niin kunta-alalla kuin yksityisellä sosiaalipalvelualallakin, että tehdään palkkaselvitys, jossa samalla koulutustasolla ja yhtä vaativissa tehtävissä olevien palkansaajien palkkoja verrataan keskenään, kerrotaan OAJ:stä.

 

 

 

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*