"Yhden luukun periaate" voisi toimia myös maahanmuuttajien työllistämisessä rakennusalalle. (Kuva: Ville Miettinen)

Helsingin kaupunki aikoo ottaa rivakan askeleen maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamisessa.

Helsinki aikoo jo kevään aikana saada käyntiin ensimmäisiä toimintoja uudesta osaamiskeskuksesta, jossa maahanmuuttaja saa ”yhdeltä luukulta” kotoutumisen eväät kieliopetuksesta työosaamiseen.

– Helsinki haluaa olla edelläkävijä. Uusi malli halutaan saada käytäntöön jo tänä vuonna, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoi perjantaina kaupungin järjestämässä mediatilaisuudessa.

Uudistus nytkähti toden teolla vauhtiin, kun Helsingin kaupunginhallitus myönsi 10 miljoonaa euroa kotoutumisen edellytysten ja maahanmuuttajien hyvän kotouttamisen varmistamiseksi. Tästä osaamiskeskuksen osuus on 7,5 miljoonaa.

Kunta mukaan heti alkuvaiheessa

Radikaaliin muutokseen ajavat monet seikat: noin puolet Helsingin nettomuuttajista on maahanmuuttajataustaisia. Ennusteen mukaan ensimmäisessä aallossa oleskeluluvan saavista uusista turvapaikanhakijoista 2 400 tulee Helsinkiin, toisessa aallossa melkein saman verran.

Helsingin seudun maahanmuuttajataustaisten määrän ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Nykyinen kotouttamismalli on tehty hyvin erilaisille – paljon pienemmille – määrille eikä se ole edes toiminut toivotusti. Maahanmuuttajien työllisyysaste on merkittävästi kantaväestön työllisyysastetta pienempi.

Integraation on laskettu kestävän keskimäärin seitsemän vuotta.

– Se on liian pitkä aika. Jonotusajat ovat pitkiä joka vaiheessa, vaikka olisi tahto oppia. Uuden mallin tavoite on nopeuttaa sitä, Ritva Viljanen sanoo.

Vanha malli on pirstaloitunut valtion ja kunnan kesken. Keskeinen ongelma on, että kunta tulee mukaan vasta prosessin loppuvaiheessa. Tämä muuttuu uudessa mallissa.

– Kunnan on tarkoitus olla mukana heti, kun maahanmuuttaja tulee kunnan alueelle.

Toisin kuin nykymallissa, uudessa kotoutumismallissa tarkoitus on tarjota yhtä aikaa kieliopetusta, ammatillista opetusta ja työharjoittelua. Johtavana ideana on työelämäorientoituneisuus.

– Tavoitteena on ammatillinen tutkinto, Viljanen sanoo.

– Nykyisin tutkinnon puuttuminen jättää henkilön haavoittuvaan asemaan

Osaamisen etenemistä seurataan

Osaamiskeskuksen tavoitteena on yhdistää kieliopinnot ja ammatillinen koulutus.

Keskus tarjoaa kotoutujalle alkuvaiheen palvelut (mm. kokonaistilanteen kartoituksen) oppimista tukevat palvelut (mm. kieliopinnot ja yhteiskuntaan perehdyttävät opinnot), perusvalmiuksien vahvistamisen (mm. luku- ja kirjoitustaidon opinnot) ja työllistymistä tukevat palvelut (mm. työelämävalmennuksen).

Merkittävää on, että koulutuksen ja osaamisen etenemistä seurataan, kertoo Helsingin opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen.

– Nykymallissa sitä ei seurata lainkaan, Pohjolainen sanoo.

osaamiskeskus_hki

Rakennusteollisuus mukana pilotissa

Yhden luukun palvelua mielii myös osaamiskeskuksessa oleva Rakennusteollisuus RT, joka haluaa hyödyntää ulkomaalaisten kokemuksen rakennusalalta.

Tavoitteena on, että ulkomaalaisille muodostuu toimiva malli työllistyä rakennusalalle hallitusti sen sijaan, että he työllistyisivät harmaan talouden keinoilla.

Yhden luukun kautta jäsenyritykset voisivat luottavaisin mielin rekrytoida ulkomaalaisia, visioi RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Pilottiin osallistuminen merkitsee, että potentiaaliset työntekijät eivät huku vuosien kotouttamisputkeen, joka osaltaan voisi haitata työllistymistä.

– Mitä nopeammin pääsee kiinni työnsyrjään, sitä sitoutuneempi on työntekijä, Kari näkee.

Hän muistuttaa, että pilottiin liittyy runsaasti haasteita. Suomen korkean työturvallisuuden kulttuuri voi yllättää monet muualta tulleet. Lisäksi on oltava hallussa mm. tulityöluvat ja sertifikaatit. On kyettävä itsenäiseen työskentelyyn, piirustusten ja työselostusten käyttöön.

Nämä asiat on saatava haltuun osaamiskeskuksessa.

– Ne on oltava tiedossa töihin tullessa. Näitä ei voi opetella töissä, Kari sanoo.

Muistiosta elävään elämään

Mahdollisista kokeiluista on käyty tunnusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, mutta valtio ei ole virallisesti vielä mukana uudistuksessa.

Toimijoina ovat Helsingin kaupungin opetusvirasto, Stadin ammattiopisto, Stadin aikuisopisto, Helsingin aikuislukio, sosiaali- ja terveysviraston maahanmuuttoyksikkö ja kaupunginkanslian elinkeino-osasto.

Lisäksi mukana ovat Helsingin TE-hallinto ja Uudenmaan ELY-keskus. Toimintaa koordinoi Helsingin kaupunki.

Toiveena on, että Helsingin esimerkki rohkaisee valtion tukemaan toimintaa, ja että se laajenee.

Tärkeintä on ottaa se ensimmäinen, konkreettinen askel, Ritva Viljanen muistuttaa.

– Siirrytään muistiosta elävään elämään.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Jos ja kun osakaan tästä ”osaamiskeskuksesta” on Opetusviraston alaista toimintaa niin hyvästi toimivuus…

  2. ”Integraation on laskettu kestävän keskimäärin seitsemän vuotta.
    Yhden luukun palvelua mielii myös osaamiskeskuksessa oleva Rakennusteollisuus RT, joka haluaa hyödyntää ulkomaalaisten kokemuksen rakennusalalta.”
    jep jep siis suomen kielen oppimiseen menee jo ulkomaalaiselta tuo 7 vuotta. ja rakennusalalle ei palkata kieli ja ilman tutkintoa omaavaa henkilöä tänä p’iv’n’. saatika sitten jotain puolitaitoista henkilöö. Eikä suomessa ole pulaa rakennus alan ammattilaisista ja eikä tule olemaankaan koska kyllä niitä riittää tuolta viron, puolan,latvian ja liettuasta. Kukaan ei tule näitä lähi-idän ja afrikam henkilöitä yksityisistä yrityksistä palkkaamaan senhän sanoijo rakennusalan liiton pomokin aikoinaan

  3. Pohjolainen sanoo, että nykymallissa edistymistä ei seurata lainkaan.
    Mitä hän tarkoittaa??
    Hän ei voi puhua kotoutumiskoulutuksesta mitään, kun ei siitä tiedä ja Helsingin kaupunki ei sitä tee. Tottakai kotoutumiskoulutuksessa seurataan edistymistä.

    Tässä on lisäksi ristiriitaista infoa: ”Mahdollisista kokeiluista on käyty tunnusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, mutta valtio ei ole virallisesti vielä mukana uudistuksessa.

    Sitten kuitenkin myöhemmin ilmoitetaan että toimijoina on Ely-keskus. Miten voi olla Ely-keskus jos TEM.in kanssa ei ole sovittu yhteistyöstä.

    Toimijoina ovat Helsingin kaupungin opetusvirasto, Stadin ammattiopisto, Stadin aikuisopisto, Helsingin aikuislukio, sosiaali- ja terveysviraston maahanmuuttoyksikkö ja kaupunginkanslian elinkeino-osasto.

    Lisäksi mukana ovat Helsingin TE-hallinto ja Uudenmaan ELY-keskus. Toimintaa koordinoi Helsingin kaupunki.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*