Tiedotus sisäilma-asioista on akuutti kysymys monessa kunnassa. Kotka perusti sisäilmasivuston huhtikuussa, Helsinki aikoo seurata perässä toukokuussa. Kuvassa Aleksis Kiven koulun väistötilat Helsingissä. (Kuva: Ville Miettinen)

Lista koulujen ja päiväkotien sisäilmakohteista Helsingissä on tarkoitus saada julki kaupungin verkkosivuille toukokuun aikana, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (Kasko) apulaispormestari Pia Pakarinen, kok.

– Kasko menee mukaan jo olemassa oleville Uutta Helsinkiä -sivustolle, joka kokoaa Helsingin kaupungin uudisrakentamisen. Jatkossa sivustolle kootaan siis kaupungin perusparannuskohteetkin, Pakarinen kertoo Kuntalehdelle.

– Tavoitteena avata sivut toukokuun kolmannella tai neljällä viikolla. Työstettävää riittänee koko kesäksi, mutta pääsemme ainakin alkuun. Tulemme linkittämään sivuston moniin Kaskon eri sivuihin esimerkiksi peruskorjattavan koulun verkkosivuilta ja wilmasta on koko peruskorjausprosessin ajan linkki Uutta Helsinkiä -sivustolle. Viestintävastuita säädetään myös juuri parhaillaan, mutta Kaupunkiympäristö käytännössä vastaa viestinnästä, Pakarinen sanoo.

Tiedon saaminen kohteista, joissa sisäilmaa tutkitaan tai ongelmia korjataan tai aiotaan korjata, on noussut keväällä jälleen keskusteluun. Esimerkiksi Puotilan ala-asteella sisäilmatutkimuksissa löydettiin sädesientä vuonna 2016 ja siitä kerrottiin vanhemmille ja oppilaille vasta tänä vuonna. Löydökset ja tieto koulun purkamisesta selvisivät vanhemmille tiedotusvälineiden uutisoidessa niistä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Oppilaiden vanhempia edustava yhdistys HELVARY kritisoi voimakkaasti kaupungin toimintaa tapauksesta tiedottamisessa ja arvioi sen olevan vastoin kaupungin periaatteita avoimesta viestinnästä ja hyvästä hallinnosta.

– Kaupunkilaisten luottamusta tiedotustapa ei ainakaan lisää, HELVARY totesi avoimessa kirjeessään kaupungin johdolle.

Luottamus on avainasia sisäilmasta viestinnässä, totesi myös Pakarinen blogissaan myöhemmin.

Viestinnän ongelmilla vuosien historia

Helsingillä on pari vuotta sitten laadittu ohjeistus sisäilmaongelmista viestimiseen. Sen mukaan sisäilmaongelmista viestitään avoimesti, aktiivisesti ja ajankohtaisesti.

”Kerromme asioista, jotka juuri nyt tai ihan kohta vaikuttavat asiakkaan tai kaupunkilaisen elämään”, ohjeessa todetaan.

Kaupunkiympäristön apulaispormestarin Anni Sinnemäen, vihr., mukaan viestintään on panostettu, mutta ei ehkä tarpeeksi.

– Tuntuu että lisäresursseille olisi vielä käyttöä. Täyty miettiä, millä tavalla voisimme parantaa prosesseja, koska tarvetta on muillekin resursseille, kuten suunnittelijoille. Nyt suunnittelijat työskentelevät viestinnän parissa niin paljon, että on jo pelkoa siitä, viivästyykö hankkeiden suunnittelu.

Pääkaupungin sisäilmaongelmista viestimisen ohjeen toteutuminen kyseenalaistui myös huhtikuussa, kun leikkipuistorakennus päätettiin sulkea viikon varoitusajalla ja ilman että todellisesta syystä kerrottiin. Tässäkin tapauksessa some-keskusteluun nousivat vanhempien ällistys ja luottamushenkilön kokema hankaluus tiedon saamisessa virkamiehiltä asiasta ja sen taustoista.

Sisäilmaongelmista tiedon jakaminen ja saaminen on ollut tapetilla Helsingissä vuosien ajan. Vaikeutta saada julkisia asiakirjoja nähtäväksi ovat valitelleet myös luottamushenkilöt.

Erityisen voimakasta kritiikki oli kouluverkkotarkastelun yhteydessä muutama vuosi sitten. Opetuslautakunta sai päätöksiä tehdessään asiakirjoja suoraan kokoukseen, ilman mahdollisuutta tutustua niihin etukäteen, kuntotutkimuksiin liittyviä julkisia asiakirjoja salattiin. Myöhemmin hallinto-oikeus kumosi kaupungin tilakeskuksen päällikön päätöksen olla luovuttamatta koulun kuntotutkimusraporttia sitä pyytäneelle kaupunkilaiselle.

Tapulin leikkipuistorakennus Helsingissä suljettiin kiireen vilkkaa. Toimenpiteestä viestintä koettiin puutteelliseksi.

Ei kaupunkitason sisäilmaryhmää

Mainitun leikkipuistorakennuksen tapauksessa vasemmistoliiton valtuutettu Veronika Honkasalo nosti Facebookissa esiin luottamushenkilön – kuten myös kaupunkilaisen – oikeuden saada riittävä tieto riittävän ajoissa.

Rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildénin mukaan tietopyyntöihin vastataan sitä mukaa kuin niitä tulee, eikä tarkoituksena ole salata mitään.

– Poliittinen päättäjä saa muistion niin nopeasti kuin mahdollista, Hildén sanoo.

– Jos on yksittäisen kohteen yksittäisiä raportteja, ne lähetämme yleensä samana päivänä.

Honkasalo sai haluamansa sisäilmatyöryhmän muistion vasta tehtyään virallisen tietopyynnön.

– Ennen tätä pyysin sitä kaksi kertaa mutta asiaa ei vastauksissa edes kommentoitu. Näinhän ei pitäisi olla, meillä luottamushenkilöillä on laajat tiedonsaantioikeudet, Honkasalo muistuttaa.

Hildénin mukaan kaupungin sisäilmaryhmän muistot ovat julkisia. Tällaista ryhmää ei kuitenkaan kaupungilla ole ollut viime vuonna tapahtuneen organisaatiouudistuksen jälkeen.

– Tarkoituksena on asettaa se uudelleen siinä vaiheessa, kun valmisteilla olevasta kiinteistöstrategiasta on sen verran tietoa, että työryhmän toimeksiantoa voidaan tarpeen mukaan tarkistaa. Siihen asti työryhmä voi toki keskustella asioista ilman erityistä asettamispäätöstäkin, kansliapäällikkö Sami Sarvilinna kertoo.

Toimialakohtaiset sisäilmaryhmät on kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla. Toimialakohtaiset käytännöt asiakirjojen julkisuudesta ratkaisee kukin toimiala itse.

– Ymmärtääkseni kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sisäilmaryhmä käy sitä keskustelua, mikä on menettely, tullaanko julkaisemaan netissä, lähetetäänkö pyydettäessä vai mikä se menettelytapa tulee olemaan.

Uusia tapoja osallistamiseen mietitään

Pia Pakarinen on todennut, että hänestä kaikkien asiakirjojen tulisi olla julkisia.

Anni Sinnemäki sanoo että varsinaisesti salaisia asiakirjoja hän ei tunnista olevan.

– Ymmärtääkseni ei ole ollut sellaisia ratkaisuja, että asiakirjoja ei olisi toimitettu pyynnöstä.

Helsinki on luvannut lisätä sisäilmaviestinnän avoimuutta jo vuosia sitten.

HELVARY muistuttaa, että ei ole ihme, että asiat kriisiytyvät ja yhteistyö on kitkaista, jos prosessit käynnistyvät niin, että vanhemmat ymmärtävät asioita pimitetyn heiltä jo pitkään.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoo, että uusia tapoja osallistaa vanhempia mietitään.

Se voisi olla yksi askel kaupungin omia tavoitteiden toteuttamiseksi. Viestintäperiaatteiden mukaan nimittäin sisäilma-asioista viestinnässä ”emme piilottele, meidät saa kiinni, [—] olemme aloitteellisia, ennakoimme; voimme hyvin kertoa asioistamme jo ennen kuin niistä meiltä varta vasten kysytään”.

Ote Helsingin kaupungin sisäilmaviestinän ohjeesta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*