Hakaristilippu yhdistetään yleisesti natsi-Saksan aikaisiin juutalaisvainoihin ja juutalaisvihaan. Vielä ei ole tiedossa, kuinka kauan väärä lippu oli näkyvillä alakoulun pihalla Lempäälässä. (Kuvituskuva: Pixabay)

Lempäälässä sijaitsevan alakoulun lipputankoon oli nostettu natsilippu tiistai-iltana. Kunnan sivistysjohtaja Nina Lehtinen kertoo, että tilanteesta tiedon saatuaan vartiointiliike ehti nopeasti koulun pihalle, iltakymmenen aikoihin.

Tapahtuneesta heräsi huoli, Lehtinen myöntää. Joka tapauksessa koulujen arki sujui normaaliin tapaan keskiviikkona, myös Kuljun koulussa, jonne hakaristilippu oli ilmestynyt.

– Minulla on täysi luottamus kunnan opetushenkilöstöön myös tämän asian käsittelyssä.

Lehtisen mukaan kunta on kunnanjohtajasta lähtien seurannut tarkasti tilanteen kehittymistä. Mitään lippuasiaan kytköksissä olevaa ikävää jatkotapahtumaa ei ollut ilmaantunut kunnan johdon tietoon keskiviikkopäivään mennessä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Natsilippu koulun pihalla on ison huomion paikka, Lehtinen jatkaa.

– Suhtaudumme tähän vakavasti ja olemme tästä surullisia.

Vielä ei ole tiedossa kenen tai keiden kautta natsilippu päätyi näkyville koulun pihalla. Vitsin varjolla tapahtunutta ei voi kuitata, Lehtinen huomauttaa.

– Tämä pistää miettimään, mikä tämä juttu on? Onko jollain niin paha olla?

Historia voi opettaa

Lehtinen arvioi, että asiaa on hyvä käsitellä kodeissa, joissa se herättää kysymyksiä. Hän luottaakin siihen, että samalla vahvistuu tieto, miten menneisyys vaikuttaa nykyisyyteen. Historiaan kuuluvista väkivaltaisuuksista on hyvä oppia, miten niihin ajautumista voitaisiin välttää mahdollisimman hyvin.

Lehtisen mukaan keskustelukulttuuri Lempäälässä on monin tavoin sivistynyttä ja yhteisistä asioista on pystytty keskustelemaan toisia kunnioittaen. Tämän trendin jatkumiseen Lehtinen uskoo syystäkin kohun aiheuttaneen natsilipputapauksen yhteydessä.

– Meillä panostetaan kouluissa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen ja kehittämiseen. Opetamme, miten eletään yhteisöissä ja miten keskustellaan esittäen monipuolisesti eri näkökulmia. Selvitämme, mikä on sallittua ja mikä ei.

Mahdolliseen lippuasiaa koskevaan poliisitutkintaan sivistysjohtaja ei ota kantaa.

Juttua muokattu 16.8. kello 17.11: Poistettu tieto, että vartiointiliike poisti lipun lipputangosta, koska lippu oli poistettu näkyvistä jo ennen vartiointiliikkeen saapumista paikalle.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kyse on todennäköisesti enemmän tai vähemmän lapsellisesta provokaatiosta tai mustasta huumorista. Tekijät todennäköisesti tarkkailevat nyt sitä, millaisen mediahälyn saivat aikaan. Ja tulihan sieltä mitä odotettiinkin.

    On kaiketi itsestään selvää, ettei tällä ole ”natsismin nousun” kanssa mitään tekemistä. Tällaisilla poliittisilla aatteilla ei ole Suomessa kannatuspohjaa. Natsismi sinänsä elää keskustelussa vahvasti, mikä näkyy mm. siinä, kuinka herkästi ns. natsi-korttia väläytellään sosiaalisessa mediassa. Se ei kuitenkaan kerro pääsääntöisesti mistään muusta kuin näiden natsi-korttien heiluttajien ärhäkkyydestä.

    Toisaalta joka maassa on ääriaineksia ja niin meilläkin. Lähimpänä natsismin ideologiaa lienee nykypolitiikassa kansallismielinen Sinimusta Liike (SML), joka asetti eduskuntavaaleissa 2023 ehdokkaita neljässä Keski- ja Etelä-Suomen vaalipiirissä, eikä saanut läpi ainoatakaan ehdokasta. Ehkä suomalaiset ovat kuitenkin ottaneet historiasta jotain opikseen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*