”Höpöhöpö”, sanoo OAJ:n Olli Luukkainen työpaikoilla oppimisesta
Lähiopetuksen väheneminen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa voi aiheuttaa ”sutta ja sekundaa”, varoittaa Olli Luukkainen (oik.). Riikka Heikinheimon mukaan työpaikoilla oppiminen auttaa motivoimaan oppilasta, kun tämä näkee konkreettisesti, mitä työ on. (Kuva: Seppo Haavisto)
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen suhtautuu kriittisesti yleiseen poliittiseen puheeseen, että mennään työpaikoille oppimaan.
– Höpöhöpö. Myös yrittäjät sanovat, että eivät ota yrityksiinsä nuoria, vaikka valtion virallinen linja on, että työpaikoilla oppimista lisätään, hän sanoo.
Luukkaisen mukaan yrittäjillä ei ole aikaa eikä osaamista.
– Jos he ottavat, he ottavat vain helmet.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Riikka Heikinheimokin tietää, että kaikilla yrityksillä ei ole aikaa ohjata nuoria.
Hän muistuttaa, että asiasta keskustellaan ammatillisen koulutuksen reformin valmistelun yhteydessä.
Heikinheimo kysyy, kuka tuo ohjausavun työpaikoille.
-Tuleeko se kouluista vai työnantajien toimesta? Jos se tulee työnantajilta, miten siihen saadaan resursseja?
Luukkaisen ja Heikinheimon yhteishaastattelu Kuntalehdessä 1/2017.
Lisää aiheesta:
Ammatillisen koulutuksen rahoitus luo epävarmuutta
Hyvä Olli !
Kaikkea hyvää Suomalaisen koululaitoksen muutostyön seurannassa. Samalla kun seuraat tätä härdelliä, korjaat tuon 300 tuhannen euron vuosiansion suoraan Suomalaisten veroeuroista. Minusta näiden verovähennyksillä elävien t…jäntoimittajien porukkaki pitäisi saada näihin talkoisiin mukaan. Entisenä lm-miehenä pääsin tutustumaan näihinkin porukoihin sisäpiiristä käsin ja täytyi jo silloin kysyä, mihin näitä kavereita tässä yhteiskunnassa tarvitaan.
Amisope
Höpö höpö, kouluttakaa paremmin, niin saadaan enemmän helmiä? Esim web/mediaviestinnän AMK puolella sekä metodit että järjestelmät liian vanhoja. Kouluttajat kouluttaa kymmeniin vanhoihin järjestelmiin?
Risto Ylönen =
Tuletko näyttämään mallia?
Yleinen harhaluulo kaltaisillasi on että open työ tänäpäivänä olisi helppoa ja ”helmien” kouluttaminen kiinni opettajan motivaatiosta tai opetusmatskusta…vaan ei ole.
Voi kun nämä pikku kultamussukat osais edes kellon kun siirtyvät ammattia opiskelemaan.
Koulutuksesta olisi vielä paljon varaa säästää. Ammattikoulun ei tarvitse kestää kolmea vuotta. Ei se oppilas mitään enempää opi, vaikka koulu venytettäisiin nelivuotiseksi. Eihän opetustuntien määrä mihinkään ole noussut. Koulupäivät ovat usein nelituntisia ja -viikot kolmepäiväisiä.
Sama tilanne on monissa ammattikorkeakouluissakin. Lukukaudet tehdään lyhyitä viikkoja ja kesät täytetään palkattomilla harjoitteluilla. Tämä on nuorten ihmisten ajan käytön halveksuntaa. Opiskelijatkin ovat ihmeissään, kun jatkokoulutuksessa on löysempää kuin peruskoulussa / lukiossa.
Syy tähän tyhjäkäyntiin on siinä, että koulut saavat nuppiluvun mukaan korvausta valtiolta oppilaista. Mitä enemmän oppilaita kirjoilla koulussa, sitä enemmän rahaa. Tämä on valtion varojen väärinkäyttöä.
Mutta kun koulutuksesta pitäisi säästää, säästetäänkö tyhjäkäynnistä, byrokratiasta vai päälleekäisyyksien karsinnasta? Ei mistään näistä, vaan opetuksesta, koska silloin saadaan eniten tuhoa aikaan. Ei yritetäkään minimoida haittoja, vaan maksimoida ne, jotta voidaan sitten julkisuudessa itkeä, että katsokaa nyt, miten huonosti kävi.