Huoli oppilaiden oppimisvajeesta ja hyvinvoinnin polarisoitumisesta on painanut rehtoreita.

Suomalaiset rehtorit ovat entistä stressaantuneempia, kertoo uusi rehtoribarometri. Barometri selvitti suomalaisten rehtoreiden hyvinvointia ja terveyttä osana kansainvälistä Principal Health and Wellbeing -tutkimushanketta. 

Tutkimuksen mukaan pandemia-aika on heikentänyt rehtorien hyvinvointia, sillä käytännön vastuu koulutuksen jatkumisesta kriisioloissa on jäänyt heidän harteilleen. 

Paine näkyy innostuksen vähenemisenä. Ennen koronaa yli puolet rehtoreista kertoi olevansa innostuneita. Nyt innostuneita on enää 36 prosenttia. 

Uupuneiden rehtorien määrä on kasvanut: vuosi sitten uupuneita tai uupumusriskissä oli 45 prosenttia rehtoreista, nyt jo 64 prosenttia. 

Innostuksen heikentyminen voi olla vielä uupumisen lisääntymistäkin huolestuttavampaa, Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen sanoo tutkimuksen tiedotteessa. 

– Innostus on koulun kehittämistyössä rehtorin tärkeimpiä työvälineitä.

Kevätjuhla valvotti

Suomen Rehtorien aloitteesta tehdyn barometrin toteuttivat kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro ja aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Tutkimus oli yhdistelmä kyselytutkimusta ja fysiologisia mittauksia. 

Rehtoreiden sykevaihteluita, stressiä, unta, liikkumista ja palautumista mitattiin Axivity-, Firstbeat- ja Oura-teknologioiden avulla. Näin tutkittiin, miten työstressi heijastuu uneen ja vapaa-aikaan.

– Uupumusriskissä olevat ja uupuneet rehtorit nukkuvat huonommin kuin innostuneet kollegansa sekä liikkuvat vähemmän työpäivän aikana ja vapaalla, Minna Huotilainen sanoo tiedotteessa.

– Tutkimusjakson huonoin yö näytti olevan kevätjuhlaa edeltävä yö. Rehtoreiden harteilla taisi olla aika paljon.

Huoli uuvuttaa

Rehtorien uupumusta kuvaavia piirteitä ovat väsymys, kyyninen asenne työhön sekä riittämättömyyden tunteet. 

Etenkin huoli opettajien jaksamisesta on lisännyt rehtoreiden uupumusta korona-aikana. Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen arvioi, että keväällä rehtoreiden innostusta latisti esimerkiksi se, etteivät he pystyneet tukemaan opettajia näiden työssä riittävästi.

Myös huoli oppilaiden oppimisvajeesta ja hyvinvoinnin polarisoitumisesta on painanut rehtoreita.

Suurin uupumisen riski on niillä rehtoreilla, jotka arvioivat omat digitaitonsa heikoksi. Ikonen korostaa, että rehtorien digitaitoja pitäisi vahvistaa ja kehittää koulutuksella.  

– Rehtoreiden koulutus on Suomessa lapsenkengissä. Nämä tulokset osoittavat, että siihen on välttämätöntä satsata. Myös yksin johtamisen aika on ohi, nyt tarvitaan todellista jaettua johtamista. 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä