Järjestö: Vain joka neljäs nuori kokee, että kuntapäättäjät ymmärtävät lasten ja nuorten huolia – "Saimme todella pysäyttäviä viestejä"
Kyselyyn vastanneet nuoret toivoivat, että kuntapäättäjät ottaisivat ilmastonmuutoksen tosissaan. Kuvassa nuoria ilmastomielenosoituksessa vuonna 2019.
Ainoastaan joka neljäs nuori kokee, että kuntapäättäjät ymmärtävät lasten ja nuorten huolia päätöksiä tehdessään. Asia selviää YK:n lastenjärjestö Unicefin heinäkuussa teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastasi tuhat 13–18-vuotiasta nuorta. Vastaajissa painottuivat lukiolaiset ja tytöt. Hieman alle puolet vastaajista oli lukiolaisia, kun ammattikoululaisia ja yläkoululaisia oli kumpiakin noin viidesosa vastaajista. Lähes 80 prosenttia vastaajista oli tyttöjä.
– Saimme todella pysäyttäviä viestejä siitä, miten nuoret näkevät oman kuntansa haasteet, lapsiystävällisen hallinnon erityisasiantuntija Sanna Koskinen Unicefilta kertoo.
Kyselyyn vastanneet nuoret olivat erityisen huolissaan syrjinnästä, kiusaamisesta, mielenterveyspalvelujen puutteellisuudesta ja suvaitsemattomuudesta erilaisuutta kohtaan. Noin 40 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, ettei koulussa voi olla oma itsensä. Lähes sama määrä koki, että koulussa joutuu kokemaan kiusaamista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Nuoret haluavat tulla kuulluiksi
Lähes kaksi kolmasosaa nuorista toivoi kouluihin lisää keskustelua mielenterveydestä. Koskisen mukaan nuoret haluaisivat päästä puhumaan ongelmistaan heti tarpeen herätessä. Tämä ei tällä hetkellä ole useinkaan mahdollista.
– Nuoret näkevät, etteivät mielenterveyspalvelut ole kunnossa. Niihin ei pääse nopeasti eikä sujuvasti. Myös vaikeudet päästä koulupsykologeille ja -kuraattoreille nousivat esiin.
Moni nuori kaipaa yleisemminkin kuuntelevia aikuisia. Lähes joka viides kyselyyn vastannut kertoi, ettei hänellä ole elämässään yhtään turvallista aikuista, jonka kanssa voi puhua omista asioistaan.
– Haastatteluissa ja kyselyssä nuoret nostivat esiin, että aikuisten tulisi kysyä vielä useammin, mitä heille kuuluu.
Mielenterveyden lisäksi nuoret toivoivat, että kouluissa keskusteltaisiin erilaisuudesta ja vähemmistöistä. Moni toivoi, ettei keskustelu kuitenkaan olisi liian leimaavaa.
– Nuoret toivoivat, että keskustelu vähemmistöistä olisi ennemminkin luonteva osa muuta opetusta, ei erillinen opetuksen osa.
Kunnat avainroolissa
Kyselyyn vastanneet nuoret toivoivat päättäjiltä konkreettisia tekoja. “Tehkää asioille oikeasti jotain” ja “kiusaamisen on loputtava”, moni sanoi.
– Kunnat ovat tässä avainroolissa, Koskinen toteaa.
Jo 44 kuntaa kehittää lapsiystävällisyyttään Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallilla. Yhteensä näissä kunnissa asuu puoli miljoonaa lasta ja nuorta.
Lisäksi 15 kuntaa on saanut lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen.
Koskisen mukaan mallin tavoitteena on toteuttaa suuria rakenteellisia muutoksia kuntien rakenteissa ja päätöksenteossa. Tarkoituksena on huomioida kunnan päätösten ja palvelujen kehittämisen vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Uusien valtuustojen aloitettua Unicef kannustaa myös kunnanvaltuutettuja keräämään tehtävälistan nuorten toiveista, joita he sitoutuvat edistämään kuluvan valtuustokauden aikana.
Listalla on kahdeksan kyselyyn vastanneiden nuorten toivetta. Ne ovat: vapaus olla minä, loppu kiusaamiselle, sujuvat mielenterveyspalvelut, turvallinen aikuinen, kaikille mahdollisuus harrastaa, lasten ja nuorten ääni kuuluviin päätöksenteossa, tukea nuorille koronatilanteessa ja ilmastonmuutos on otettava vakavasti.
