Kanteluita kouluista ja päiväkodeista tehdään poikkeuksellisen paljon – ”Tänä keväänä ilmiö on laajentunut”
Useissa kanteluissa tuotiin myös esille koulun ja kodin yhteistyön toimimattomuus sekä puutteet oppilaan oikeudessa saada opetusta. (Kuva: Pixabay)
Aluehallintovirastot vastaanottivat yhteensä 387 opetustoimen ja 135 varhaiskasvatuksen kantelua viime vuonna. Kanteluita tehtiin 91 kappaletta enemmän vuoteen 2021 verrattuna, mikä tarkoitti yli 20 prosentin kasvua kanteluiden määrässä.
– Kanteluiden määrä nousi erityisesti Etelä-Suomessa. Tänä keväänä ilmiö on laajentunut, sillä myös muihin aluehaliintovirastoihin on tullut runsaasti kanteluita. Joissakin aluehallintovirastoissa on jo tässä vaiheessa vuotta tullut vireille kanteluita lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna yhteensä, opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueen vuoden 2022 tilinpäätöksen valtakunnallinen koordinaattori ja Itä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Anu Liljeström kertoo.
Oppimisen tuessa koetaan ongelmia
Yleisimpiä syitä opetustoimen kanteluissa olivat asiat, jotka koskivat hallintomenettelyä ja hyvää hallintoa, oppimisen tukea tai työntekijän käytöstä.
Useissa kanteluissa tuotiin myös esille koulun ja kodin yhteistyön toimimattomuus sekä puutteet oppilaan oikeudessa saada opetusta.
Varhaiskasvatuksen puolella kantelut liittyivät useimmin palvelun laatuun ja toimintaan, turvallisuuteen sekä asiakkaan kohteluun.
Odottavan aika on pitkä
Mikä voi olla syynä kanteluiden määrän kasvuun, Anu Liljeström?
– En tiedä, että onko esimerkiksi se vaikuttanut kanteluiden määrään, kun opetustoimea koskevat haasteet ovat olleet julkisuudessa vahvemmin esillä viime vuosina.
Joka tapauksessa kantelun tehneelle ja hänen läheisilleen kyseessä usein erittäin tärkeä asia, Liljeström myöntää. Kantelu on valvontaviranomaiselle tehty ilmoitus epäillystä virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä.
Kantelu voi olla vahvasti mielessä esimerkiksi sellaiseen päätyneillä huoltajilla, jotka odottavat vastausta vaikkapa alkuopetukseen osallistuvan lapsensa asiaan, Liljeström pohtii.
Kanteluiden tekeminen ja sellaiseen ratkaisun odottaminen voi olla pitkä prosessi. Tavoitekäsittelyaika on asetettu kahdeksaan kuukauteen.
– Se saattaa tuntua pitkältä. Valitettavasti joissakin tapauksissa kanteluiden tehneet ovat joutuneet odottamaan yli vuodenkin päätöstä, Liljeström lisää.
– Opetustoimen kanteluiden käsittelyssä saavutimme valtakunnallisesti kahdeksan kuukauden tavoitekeskiarvomme. Vuonna 2022 se oli 7,1 kuukautta, Liljeström sanoo.
Ratkaisuja tarkasteltaessa selviää, että suurin osa kanteluista on sellaisia, joissa valvontaviranomainen ei lopulta havaitse lainvastaisuutta.
– Viime vuonna vajaat 18 prosenttia kanteluista johti huomion kiinnittämiseen ja huomautuksien antamiseen johti alle 4 prosenttia kanteluista.
Opetustoimen oikaisuvaatimuksissa käsittelyaika oli keskimäärin 2,8 kuukautta viime vuonna.
Yhteistyötä kuntien kanssa
Kanteluiden sisältöjä ja aihekirjoihin liittyviä muutoksia seurataan jatkuvasti.
– Tilastoista nousevia teemoja hyödynnetään muiden muassa koulutuksessa. Tällainen teema voisi olla esimerkiksi se, jos hallintomenettelyyn liittyviä ongelmia nousee esille tavanomaista enemmän.
Kunnille annetaan mahdollisimman ajoissa tietoa kanteluita koskevista kehityssuunnista, Liljeström sanoo.
– Sormella osoittamisen sijaan tehdään yhteistyötä alueilla ja näitä asioita käsitellään esimerkiksi Itä-Suomessa sivistysjohtajien kanssa säännöllisin väliajoin.
Katse ajoissa nouseviin ongelmiin
Liljeström on sitä mieltä, että aluehallintoviraston toimivalta on liian kapea suhteessa opetustoimeen.
– Tarvitsisimme vahvempaa toimivaltaa ennakoimiseen, oma-aloitteisiin valvontatoimenpiteisiin.
Liljeströmin esille nostama teema oli vahvasti esillä Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2021 julkaisemassa tutkimuksessa nimeltään Pukki kaalimaan vartijana – kuka valvoo peruskouluja?
Tutkimuksen tekijät ehdottivat Suomeen systemaattisen ja riskiperusteisen valvonnan mallia, koska kuntien omavalvonta ja huoltajien toimiin perustuva laillisuusvalvonta ovat riittämättömiä oppilaiden oikeuksien turvaamiseksi.
Aluehallintovirastot ovat luonnollisin valinta tällaista valvontaa hoitavaksi viranomaiseksi, koska niillä on alan asiantuntemus jo valmiiksi, tutkimuksessa kerrotaan.
Tutkimuksen tehneet Niina Mäntylä, Ville Karjalainen, Maria Refors Legge ja Hanna-Kaisa Pernaa huomauttivat, että tietoa lainvastaisuuksista, riskikunnista tai -kouluista ja esimerkiksi tarkastuksia vaativista asiaryhmistä olisi kerättävä systemaattisesti oppilailta ja huoltajilta. Tällaista tietoa olisi kerättävä myös koulujen henkilöstöltä ja jo käytössä olevista ulkoisista arvioinneista, tutkimuksessa arvioitiin.
Viranomaisaloitteista valvontaa on näin ollen välttämätöntä lisätä. Tähän täytyy liittää tehokkaammat sanktiomahdollisuudet, kuten uhkasakkojen hyödyntäminen. Se vaatii lainsäädäntömuutoksia ja lisäresursseja aluehallintovirastoille.
Lisäksi tutkimuksessa huomautettiin, että eri viranomaisten yhteistyötä tulisi kehittää.
Liljeström arvioi pari vuotta sitten ilmestyneessä tutkimuksessa olevan hyviä ehdotuksia.
– Olisi tärkeä, että pystyisimme entistä paremmin ratkaisemaan nousevia ongelmia.
Lue myös:
