Kaupunkien kulttuurikustannusten nousu taittunut
Kirjaston osuus kaikenkokoisissa kaupungeissa oli noin kolmannes kulttuuritoiminnan kustannuksista. (Kuva: Ville Miettinen)
Tuoreen selvityksen mukaan kaupunkien asukaskohtainen panostus kulttuuriin on laskenut hieman.
Kuntaliiton, Kulttuuripioliittisen tutkimuskeskuksen (Cupore) ja 24 kaupungin yhteistyönä tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien kulttuuritoimintaa kustannuslukujen valossa ja verrattiin lukuja edelliseen, vuonna 2013 tehtyyn, selvitykseen.
Vuoden 2013 tarkasteluun verrattuna selvityksessä mukana olevien kaupunkien yhteenlasketut kulttuurikustannukset kasvoivat vain vähän, 1,5 prosentilla eli 7,9 miljoonalla eurolla. Indeksikorjauksen jälkeen kustannukset ovat kuitenkin laskeneet 2,1 miljoonalla eurolla.
– Taustalla on useita tekijöitä. Isommissa kaupungeissa asukasluku on kasvanut, jolloin vaikka kustannukset ovatkin nousseet, asukasluku on noussut suhteessa enemmän, jolloin asukaskohtainen kustannus laskee. On myös ihan aitoa kustannusten laskua, jonka taustalla voi olla toiminnan tehostaminen tai toimintojen karsiminen, sanoo Kulttuuripoliittisen tutkimuskeskuksen Cuporen tutkija Minna Ruusuvirta Kunta.tv:n haastattelussa.
Kaupunkien välinen vaihteluväli puolestaan on kasvanut. Mukana olleet kaupungit käyttivät kulttuuritoimintaan pienimmillään 5 miljoonaa euroa vuodessa ja suurimmillaan 109 miljoonaa. Asukaskohtainen vaihteluväli oli 95-257 euroa.
– On hyvä muistaa, että on hyvin erilaisia toimintamalleja ja järjestämistapoja. Tämä ei ole rankinglista eikä kalleuslista, kenen toiminta on halvinta ja kenen kalleinta, Ruusuvirta korosti Kuntatalolla selvitystä esitellessään.
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta muistutti, että kunnat ovat tehostaneet kaikkea toimintaansa, ja luultavasti menot ylipäänsä ovat laskeneet.
– Kuntien toiminta on muuttunut hyvin paljon, ja voi olla että kulttuurin osuus on yhtä suuri kuin ennenkin tai jopa kasvanut, Päivärinta sanoi.
Päivärinta nosti esiin myös kaavaillun maakuntauudistuksen vaikutuksen tulevaisuudessa.
– Kulttuuritoiminnot säilyvät kutakuinkin ennallaan mutta niiden suhteellinen painoarvo kunnan toiminnassa kasvaa. Arviolta 60-70% kuntien menoista kohdistuu opetus- ja sivistyssektorille.
Selvitysraportti Kuntaliiton verkkosivuilla
Kunta.tv:ssä Jyväskylän kulttuurin ja liikunnan palvelujohtaja Ari Karimäki kertoo, kuinka Jyväskylä kytkee kulttuurin osaksi kaupunkikeskustan sunnittelua:
