Suomalainen koulutusjärjestelmä joutuu lähivuosina kovaan testiin turvapaikanhakijatulvan edessä. Peruskouluikäiset pakolaiset siirtyvät koulun penkille käytännössä välittömästi maahan tultuaan, mutta vanhemmat joutuvat odottamaan opintojen aloittamista pidemmän aikaa.

Riittävä kielitaito on yksi suurimmista maahanmuuttajien haasteista opiskelupaikkaa haettaessa. Lyhyt suomen kielen kurssi riittää vain aniharvassa tapauksessa antamaan riittävät eväät opiskelusta selviämiseen.

-Suomen kielen osaaminen on keskeistä, niin ammatin oppimisessa, kuin työskenneltäessä Suomessa. Kielen oppimista voitaisiin nykyistä enemmän integroida ammatin opiskelun rinnalle. Eri työtehtävissä kuitenkin tarvitaan käytännön suomen kielen taitoa ihan turvallisuussyistä, pohtii Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela.

Turvapaikanhakijoiden kyky opiskella on hyvin erilainen. Yliopistotason koulutuksen saanut henkilö omaa täysin erilaisen lähtökohdan opintoihin uudessa kotimaassaan, kuin kiintiöpakolaisena pohjoiseen saapunut luku- ja kirjoitustaidoton paimentolainen. Joustavasti räätälöity oppisopimuskoulutus voisi olla tällöin sopiva ratkaisu.

-Joillekin maahanmuuttajille hyvä ratkaisu olisi myös oppisopimuskoulutus, johon sisältyisi rinnalle suomen kielen opiskelu. Lisäksi maahanmuuttajille on tarjolla lukiokoulutukseen valmistava koulutus sekä peruskoulutukseen valmentava koulutus, Kallio-Savela esittää.

Opiskelu ehkäisee syrjäytymistä

Opiskelupaikan löytäminen on yksi keskeisiä syrjäytymisen ehkäisyn keinoja myös kantaväestön keskuudessa. Itä-Suomen yliopiston maanantaina julkaisemassa tutkimuksessa kannettiin huolta toimenpiteistä nuorten elämän nivelvaiheista, jotka pitäisi saada sujumaan joustavasti. Jotain on jo tehty oikein.

-Yhteisvalinnan uudistus on tuottanut hyvää tulosta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen. Opetushallituksen tiedotteen mukaan elokuun alussa 97 prosenttia perusopetuksen päättävistä oli saanut opiskelupaikan. Lisäksi vapaita opiskelupaikkoja oli vielä jäljellä, Maarit Kallio-Savela toteaa.

Opiskelupaikan saaminen ei vielä takaa mitään, vaan oleellista on opintojen jatkuminen tutkintoon saakka ja sen jälkeen työpaikan löytäminen.

-Keskeistä on jatkossa kiinnittää huomiota ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen, jotta jokainen nuori suorittaisi joko lukio- tai ammatillisen peruskoulutuksen. Ammatillisessa koulutuksessa on toteutettu vuosina 2011-2015 läpäisyn tehostamisohjelma. Ohjelmassa saatuja kokemuksia tulisi hyödyntää toteutettaessa toisena asteen ammatillisen koulutuksen reformia, Kallio-Savela esittää.

 

Kuntalehden uutinen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta

 

 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä