Kieltenopetus alkaa entistä nuoremmille – Opetussuunnitelma ja tuntijako muuttuvat
Kuva: Ville Miettinen
Perusopetukseen lisätään tunteja.
Kieltenopetus alkaa jatkossa kaikissa kunnissa jo ensimmäisellä luokalla. Uudistus myllää A1-kielen opetussuunnitelman ja kasvattaa perusopetuksen tuntimäärää. Koulujen kielitarjonta ei kuitenkaan automaattisesti kasva.
Hallitus päätti syyskuun lopussa kasvattaa perusopetuksen minimimäärää, jotta vieraan kielen opetusta voidaan aikaistaa.
Vuoden 2020 alusta ensimmäisen vieraan kielen, eli A1-kielen, opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Uudistus lisää 1- ja 2-luokkalaisten perusopetuksen tuntimäärää kahdella vuosiviikkotunnilla.
Se on uudistuksen suurin vaikutus kunnissa, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.
– Puhutaan historiallisesta muutoksesta.
Kuntien on päätettävä, miten tunnit jaetaan ykkös- ja kakkosluokille, kun ensiluokkalaisten opetukseen lisätään vähintään puoli viikkotuntia.
Muutoksen kustannukset korvataan kunnille valtionosuuksien kautta. Vuonna 2020 määräraha kasvaa 7,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2021 alkaen 12 miljoonaa.
Opettajien uudelleenkoulutukseen luvattu rahaa
Uudistus vaikuttaa myös A1-kielen opetussuunnitelmaan. Opetushallitus antaa uudet perusteet 1. toukokuuta 2019.
Nykyisin kieltenopetus alkaa kolmannella luokalla, joskin useat kunnat ovat ryhtyneet tarjoamaan opetusta jo aiemmin. Opetuksen aloittamista entistä nuoremmille koululaisille on tuettu kuluvan hallituskauden aikana erillisellä kärkihankerahoituksella, jota on myönnetty 96:lle kunnalle.
Kun kieltenopiskelun aloitusta aikaistetaan, kuntien väliset erot tasoittuvat.
Varhain aloitetulla kieltenopetuksella voidaan saada hyviä tuloksia, kun opetus on laadukasta ja oppilaan ikätasolle sopivaa, Sjöström sanoo.
– Kieltenopetuksen varhentamisella voidaan entistä paremmin hyödyntää lasten kieltenoppimisen herkkyyskautta.
Varhaista kielenopetusta voi antaa aineopettaja tai kelpoinen luokanopettaja. Hallitus on luvannut kohdentaa lisärahoitusta opettajien täydennyskoulutukseen.
Kunta päättää tarjonnasta
Asetusmuutoksen toivotaan lisäävän kielitarjonnan monipuolistumista.
Kuntalehti kertoi elokuussa, että kuntien kielitarjonta on kaventunut. Suurin osa peruskoululaisista lukee vain ruotsia ja englantia. Yksi keino koululaisten kieltenopiskelun monipuolistamiseen on ollut niin sanottu kielisuihkutus.
Kielisuihkutus on varhaiseen kielenoppimiseen liittyvä käsite.
Se eroaa kielikylvyistä siten, että kielikylpy tapahtuu kokonaan kohdekielellä, kun taas kielisuihkutuksessa vierasta kieltä käytetään vähintään 25 prosenttia ajasta. Suihkutuksen tavoitteena on sytyttää lasten kiinnostus vieraisiin kieliin.
Sen sijaan pelkkä kieltenopetuksen varhaistaminen ei automaattisesti laajenna kielitarjontaa, Sjöström sanoo.
– Sehän jää nähtäväksi, tapahtuuko tavoiteltuja muutoksia A1-kielitarjonnassa.
Helsingissä olisi varhennettu ilman lakimuutostakin
Helsingissä ensiluokkalaiset aloittavat kieltenopiskelun jo syksyllä 2018. Helsinkiläislasten perusopetuksessa on siis kaksi viikkotuntia enemmän kuin aiemmin.
Helsinki on yksi kieltenopetuksen kärkihankkeeseen osallistuneista kunnista. Kokemukset ovat olleet hyviä, kertoo kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo.
Kaupunki olisi varhaistanut kieltenopetusta lakimuutoksesta riippumatta.
Varhainen kielenopetus on toiminnallista ja tapahtuu leikkien ja liikkuen.
Kaupungin tavoitteena on monipuolinen kielitarjonta. Koulunsa aloittavat voivat valita A1-kielen 9 vaihtoehdon joukosta.
Lue myös:
Hola, amigos! – Kuntien kaventunut kielitarjonta supistaa suomalaisten kielitaitoa
