Nimellinen johtaja ei riitä, vaan kirjastolla pitää olla johtaja, jolla on lainmukainen ammattipätevyys, muistutetaan aluehallintovirastojen tekemässä arvioinnissa. Kuva: Lauri Rotko

Kirjastoilla on vaikeuksia suoriutua lakisääteisistä tehtävistään, koska henkilöstöä on liian vähän. Asia käy ilmi aluehallintovirastojen tekemästä arvioinnista. 

Vain kolmannes aluehallintovirastojen kyselyyn vastanneista kirjastoista arvioi, että niillä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa edistämään yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua, joka on kirjaston uusimpia lakisääteisiä tehtäviä. 

Puolet kirjastoista arvioi, että henkilökunta riittää lukemisen ja kirjallisuuden edistämiseen, joka on kirjaston perinteisiä perustehtäviä. 

Viime vuonna maamme kunnallisissa kirjastoissa oli kuusi prosenttia vähemmän työntekijöitä kuin kahdeksan vuotta aikaisemmin vuonna 2013.

Mainos



Osittain laatu korvaa määrää, sillä kirjastoissa työskentelevien peruskoulutustaso on noussut. Henkilöstö on paremmin koulutettua kuin aikaisemmin, täydennyskoulutus on suunnitelmallisempaa ja etäkoulutukset ovat lisänneet osallistumista koulutuksiin. 

Huomattavalta osalta johtajia puuttuu kelpoisuus

Vaikka henkilöstön koulutustaso onkin noussut, on joka kolmannella kirjastolla kuitenkin johtaja, jolla ei ole kirjastolain mukaista kelpoisuutta tehtävään. 

Etenkin pienissä kirjastoissa on entistä vähemmän kelpoisia johtajia, vaikka kirjastolain kelpoisuusvaatimuksia on lievennetty huomattavasti.  

Laki edellyttää kirjaston johtajalta ylempää korkeakoulututkintoa, johtamistaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. 

Arviointi osoittaa, että kirjastojen johtamiseen ja kehittämiseen on entistä vähemmän voimavaroja, koska sama henkilö voi johtaa useita toimialoja eikä henkilökuntaa ei ole riittävästi.

Peruspalvelujen saatavuuden arvioinnilla aluehallintovirastot seuraavat, valvovat ja arvioivat palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Arviointi tehdään joka toinen vuosi.

Kirjaston tehtävänä on lain mukaan:

  • tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin,
  • ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa,
  • edistää lukemista ja kirjallisuutta,
  • tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon,
  • tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan
  • edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kirjastoalan etujärjestö pyrkii säilyttämään vanhat rakenteet. Suomeen riittäisi noin 12 kirjastoa kun huomioidaan, että valtakunnallinen e-kirjasto on valmisteilla ja että informaatikon apua on saatavilla puhelimitse, sähköpostitse, chatissa ja vaikka pienemmissä kunnissa kerran viikossa tapahtuvilla vastaanotoilla.

    Merkittävä osa kirjastojen toiminnasta voitaisiin antaa erilaisten yhdistysten, järjestöjen tai jonkun kunnan hallintohenkilön hoidettavaksi. Hankinnat voisi suorittaa vaikka Varastokirjasto kaikkiin Suomen kuntiin.

    Säästöt olisivat valtavat ja loppuisi se eriarvoinen tarjonta mikä tänään on esimerkiksi Kainuun ja Helsingin välillä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*