Koronakevätkysely: oppilaiden kokemukset etäopetuksesta pääosin myönteisiä, kiusaamisen väheneminen oli helpotus monille

Peruskoulun oppilaat palasivat tänään lähiopetukseen oltuaan etäopetuksessa noin maaliskuun puolivälistä alkaen. Turun yliopiston kysely selvitti, miten koronaepidemia ja etäopetus vaikuttivat peruskoululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin. Tulosten mukaan oppilaiden kokemukset etäopetuksista olivat pääosin myönteisiä.

Monien perhe- ja kaverisuhteet paranivat, ja osa koki helpottavana, ettei joutunut näkemään koulukavereitaan. Jopa 17 prosenttia koululaisista koki saavansa opettajalta enemmän tukea oppimiseen kuin tavallisesti.

Verkossa toteutettuun kyselyyn tuli lähes 50 000 vastausta yli 400 koulusta. Kyselyllä haluttiin kartoittaa lasten ja nuorten kokemuksia opiskelun ja oppimisen, sosiaalisten suhteiden sekä mielen hyvinvoinnin suhteen etäopiskelun aikana.

Turun yliopiston erikoistutkija Sanna Herkama kertoo, että tavoitteena oli tuottaa kouluille nopeasti tietoa siitä, miten poikkeukselliset olot ovat vaikuttaneet lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Koulut saavat käyttöönsä koulukohtaiset tulokset, joiden pohjalta koulut voivat käydä oppilaiden kokemuksia läpi.

– On tärkeää, että meillä on näkemys siitä, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret ovat kokeneet tilanteen. Saadut tulokset auttavat kouluja ja muita yhteiskunnallisia toimijoita tuen kohdentamisessa ja syksyn toimenpiteiden suunnittelussa.

Herkaman mukaan olisi toivottavaa, että myös oppilaat otettaisiin mukaan syksyn opetuksen suunnitteluun. Samalla kyselyn tulokset auttavat ymmärtämään, ketkä tarvitsevat erityistä huomiota ja tukea, sillä henkisen hyvinvoinnin ja oppimisen ongelmat kasaantuvat tietyille oppilaille.

Etäopetuksessa monia hyviä puolia

Etäopiskelun hyvinä puolina oppilaat pitivät erityisesti sitä, että aikataulu on rennompi, kotona on parempi työrauha ja on opittu opiskelemaan verkon avulla. Valtaosa koki suhteiden opettajiin säilyneen hyvänä ja jopa joka kuudes koki saaneensa opettajalta enemmän apua kuin normaalisti. Suurin osa oppilaista raportoi tehneensä kaikki tai melkein kaikki annetut tehtävät.

– Medioissa on myllytetty, toimiiko etäopetus, joten on kiinnostavaa huomata, että lasten kokemukset ovat pääosin positiivisia, Herkama sanoo.

Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta myös monien oppilaiden ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempiensa tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti. Vielä useampi kertoi riidelleensä aikuisten kanssa tavallista vähemmän. Joka kymmenes oli päivisin kotona ilman aikuista seuraa, mutta näiden oppilaiden kokemukset eivät merkittävästi eronneet muista vastaajista. Puuttuva yhteys opettajaan tai ystävien puute olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen.

Monet ikävöivät luokkakavereitaan, mutta paljon oli myös niitä oppilaita, joille etäopetus tarjosi kaivatun hengähdystauon luokkalaisista ja koulukiusaamisesta. Vastaajista lähes puolet nimesi etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän.

Jopa joka viidennes 4.–9. luokan oppilaista kertoi olevansa helpottunut, ettei ole nähnyt luokkakavereitaan. Yläkoululaisista näin koki jopa melkein kolmannes oppilaista.

– Oli yllättävää, että näinkin moni oppilas koki kotona olon helpottavaksi. Tämä tunne myös kasvoi iän myötä. Jatkossa on panostettava entistä enemmän siihen, että koulu olisi turvallinen ja mukava oppimisympäristö kaikille myös vertaissuhteiden näkökulmasta. Tätä edellyttää omalta osaltaan jo laki, Herkama sanoo.

Ongelmat kasaantuvat

Etäopetukseen liittyi myös ongelmia. Eniten oppilaat kokivat vaikeuksia matematiikassa, vieraissa kielissä ja luonnontieteissä. Jos tehtäviä oli jäänyt tekemättä, melkein puolet vastaajista kertoi syyksi sen, että eivät tienneet, mitä olisi pitänyt tehdä. Keskittymisen ja aloittamisen vaikeudet olivat yhtä usein syynä tekemättä jättämiseen.

Oppilaat, jotka kokivat, että opettajaan oli vaikea ottaa yhteyttä, kärsivät myös enemmän oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmista. Näitä ongelmia oli enemmän yläkoululaisilla kuin alakoululaisilla. Vaikeudet vertaissuhteissa ja vähäiset kontaktit koulun aikuisiin näyttävät olevan yhteydessä haasteisiin oppimisessa, huolien lisääntymiseen ja mielialaongelmiin.

– Huomio kiinnittyy ongelmien kasaantumiseen. Suurella osalla oppilaista menee hyvin, mutta tukea tarvitsevat eivät aina saa sitä, Herkama toteaa.

Niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta, lähes joka kolmas koki, ettei saanut apua. Ja vastaavasti niistä, jotka kokivat tarvetta apuun koulun ulkopuolisista palveluista, lähes puolet oli jäänyt vaille tarvitsemaansa apua.

Miten kysely toteutettiin

Kyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen psykologian tutkimusryhmä. Verkossa toteutettuun kyselyyn tuli lähes 50 000 vastausta yli 400 koulusta. Tulokset koottiin interaktiiviseen työkaluun, jossa on mahdollista tarkastella lasten ja nuorten kokemuksia erilaisten suodattimien avulla.

Suomen Akatemian rahoittama INVEST-lippulaivahanke keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.

Kyselyn tarkoituksena oli kerätä oppilaiden kokemuksia etäopiskelusta, saatavilla olevasta tuesta, vertaissuhteista ja hyvinvoinnista poikkeusolojen aikana. Kysely oli avoinna KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien koulujen oppilaille. KiVa Koulu on kiusaamisenvastainen toimenpideohjelma, joka on käytössä 960 koulussa Suomessa

Kyselyyn oli mahdollista vastata 4.–13.5.2020. Vastaajat olivat 7–16-vuotiaita peruskoulun oppilaita 416 koulusta.