Kotuksen mukaan ei ole selvää, mihin mediassa yleistynyt sote-lyhenne kulloinkin viittaa. (Kuvakaappaus Siun soten verkkosivuilta)

Hankkeita perustettaessa on hyvä muistaa, että hankkeelle annetut työnimet eivät yleensä ole sopivia lopputuotoksen nimeksi. Tämä koskee myös suunnitteilla olevien sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien kuntayhtymien nimiä.

Pohjois-Karjalassa aloittaa vuonna 2017 uusi julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävä kuntayhtymä, joka on saanut hankevaiheessa lempinimen Siun sote. Lempinimiluonteesta huolimatta kuntayhtymän valmistelulle on perustettu verkkosivut, joiden osoite on niin ikään www.siunsote.fi.

Satakunnassa puolestaan valmistellaan Sata-sotea, jonka projektisuunnitelma on parhaillaan tekeillä. Myös tällä hankkeella on maaliskuussa perustetut verkkosivut www.satasote.fi. Hankalan nimen oikeaa kirjoitusasua on jo tiedusteltu Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Käytössä näkee ainakin muotoja Sata-Sote ja Sata-sote.

Lisäksi jo toiminnassa on joitakin sosiaali- ja terveyspalveluja järjestäviä kuntayhtymiä, joiden nimessä käytetään niin ikään sote-lyhennettä (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Kainuun sote).

Lyhenteen käyttö virallisessa nimessä ei ole hyvää virkakieltä, sillä lyhenteet eivät avaudu kaikille kansalaisille. Sama koskee murteellisia tai puhekielisiä sanoja ja muotoja (siun > yleiskielessä sinun). Ei ole myöskään selvää, mihin mediassa yleistynyt sote-lyhenne kulloinkin viittaa (sosiaali- ja terveys-, sosiaali- ja terveysala, sosiaali- ja terveyspalvelut vai jotakin muuta?). Lisäksi on muistettava, ettei suomenkielisestä termistä tai nimestä johdettua lyhennettä voi käyttää ruotsin kielessä.

Eri asia on, jos pitkästä viranomaisnimestä on tarpeen muodostaa lyhenne, jota käytetään esimerkiksi nimen toistuessa useasti tekstissä. Kuntayhtymien nimistä tulee helposti pitkiä, koska käsite sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on jo sinänsä kovin pitkä. Suomenkielisenä lyhenteenä Sata-sote voisi olla varteenotettava, jos kuntayhtymän virallinen nimi olisi esimerkiksi Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Tekstin alussa tulisi kuitenkin aina mainita myös viranomaisen koko nimi. Hyvä käytäntö on laittaa lyhenne sulkeisiin koko nimen perään, kun nimi mainitaan tekstissä ensimmäisen kerran. Jos nimen pituus tuntuu kohtuuttomalta, voi nimen loppuosana harkita sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän sijaan peruspalvelukuntayhtymää (käytössä on esimerkiksi Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä).

Eduskunnan oikeusasiamies on huomauttanut vuonna 2010 (päätös Viranomaisen on esiinnyttävä omalla nimellään 2745/2010), että viranomaisen nimen perusteella asiakkaalle on käytävä selväksi, että kyseessä on suomalainen viranomainen. Hyvä viranomaisnimi kertoo viranomaisen toiminnasta eikä sekoitu yritysten nimiin. Kielilaki ja hallintolain vaatimus asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä koskevat myös viranomaisten nimiä.

Ulla Onkamo, Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja

Lue lisää:

Hyvä julkinen nimistö. Virkakielikampanjassa laadittu kalvosarja

Onkamo, Ulla 2016: Varo työnimeä!

Kuntalehti
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tosiaankin ”Siun sote” Pohjois-Karjalaan? Eiväthän nuo onnettomat tunne edes possessiivisuffiksia, miten voisivat osata mitään muutakaan?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*