Sukkulaviesti on Kouluviestikarnevaalin suosituin laji. Kannustushuutomyrsky on olennainen osa tapahtuman vetovoimaa. (Kuva: Thomas Parviainen)

Kouluviestikarnevaalin kautta kunnat voivat tarjota lapsille ja nuorille liikuntaan innostavia kokemuksia, jotka edistävät myös kaverisuhteita. Samalla osanottajilla on mahdollisuus kokea jotain ainutlaatuista urheilullisessa karnevaalihengessä Olympiastadionilla Helsingissä.

Suomenkielisen Kouluviestikarnevaalin tukisäätiön puheenjohtaja Håkan Nordman ja toiminnanjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho kuvaavat edellä mainituilla tavoilla tapahtumakokonaisuutta.

He toivovat, että paikalliset ja alueelliset karnevaalit sekä valtakunnallinen tapahtuma leviäisivät jokaisen koululaisen ulottuville.

Tässä on iso mahdollisuus, Nordman jatkaa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Oli laaja ymmärrys, että Stafettkarnevalen on jotain aivan erityistä ja vastaavaa haluttiin tarjota myös suomenkielisille koululaisille.

Stafettkarnevalen on Suomessa järjestettävä ruotsinkielisten koulujen välinen suuri viestijuoksukilpailu, jossa pääosassa ovat sekä kilpailijoita kannustavat katsojat että tietysti kilpailijat.

”Liikuntahan on hauskaa”

Pohjaideana on tuoda liikuntaan ja urheiluun mukaan väriä, iloisia kannustushuutoja ja -lauluja ja sitä kautta yhteisöllisyyttä.

– Liikuntahan on hauskaa, Nordman ja Pääjärvi-Myllyaho painottavat viestiä, joka tapahtuman mukana kulkee.

Esikuvansa, Stafettkarnevalenin, tavoin Kouluviestikarnevaali huipentuu Helsingin Olympiastadionille.

Korona-aika siirsi alkuperäistä aikataulua ja Kouluviestikarnevaalin lapset pääsivät viime keväänä ensimmäistä kertaa Olympiastadionille.

Pääjärvi-Myllyaho näki tuolloin lasten reaktiot, kun he pääsivät Suomen kuuluisimman urheilurakennuksen sisälle ja juoksuradoille. Lapset tajusivat olevansa keskellä ainutlaatuista ja suurta näyttämöä, jossa oli lupa pitää hauskaa.

– Oli mahtavaa nähdä, kun lasten silmät suurenivat ja kuului ihastuneita huutoja.

Seuroilla tarvittavaa taitoa ja kokemusta

Kouluviestikarnevaali on myös nuorten tapahtuma. Kilpailut ovat auki kaikille ikäluokille alakoulun ensimmäisestä luokasta lähtien ja myös toisen asteen opiskelijat pääsevät mukaan viesteihin.

Kouluviestikarnevaali alkaa paikalliselta tasolta. Koulut ja urheiluseurat voivat olla keskenään yhteydessä.

– Yleensä paikallisissa tapahtumissa seura avustaa kilpailujärjestelyissä. Seuroilla on vankkaa toimitsijakokemusta.

Paikallisseuraan kannattaa siis olla yhteydessä, Nordman kannustaa kouluja ja kuntia.

– Ohjelmassa on kolme lajia, tätä ei ole monimutkaista järjestää, Pääjärvi-Myllyaho toteaa.

Ruotsalais- ja sukkulaviestit sekä 4 x 800 metrin viestit tarkoittavat sitä, että nurmikolla ja juoksuradoilla riittää touhua ja tohinaa, kun lähtölaukaus on annettu.

– Huutosakkikisa on aivan yhtä arvokas kuin edellisetkin, ja aivan olennainen osa tapahtumaa, Pääjärvi-Myllyaho huomauttaa.

Koulut kokoavat omat huutosakkinsa. Huutosakin jäsenet voivat valita oman teemansa. Teemana voi olla supersankarit, Minecraft tai mikä vain tuntuu yhdessä parhaalta.

– Huutosakkikilpailu on olennainen osa tapahtumia. Jokaiselle koululaiselle löytyy oma roolinsa huutosakissa, joka vaatii monenlaisia taitoja. Siinä voidaan keksiä kannustuslaulun sanoja, tehdä kannustukseen koreografioita, miettiä vaatetusta tai tehdä kylttejä, mitä vain keksitäänkään.

– Ja koska kyseessä on kilpailu, parhaat huutosakit palkitaan, Pääjärvi-Myllyaho kertoo.

Vauhti kiihtyy

Kouluviestikarnevaalin paikallisia ja alueellisia kisoja on järjestetty jo pitkälti viime vuosikymmenen puolelta lähtien.

– Näitä vahvistetaan jatkossakin, järjestäjät linjaavat.

Seuraava valtakunnallinen Kouluviestikarnevaali järjestetään toukokuussa 2023 eli toisen kerran tapahtuman historiassa kokoonnutaan ensi keväänä Olympiastadionille.

Nordman huomauttaa, että Stafettkarnevalen kasvoi Euroopan isoimmaksi koululiikuntatapahtumaksi, 8 000 lasta ja nuorta kokoavaksi massatapahtumaksi, vasta ajan kanssa.

Suomenkielisten koulujen viestitapahtumalla on potentiaalia kasvaa vieläkin suuremmaksi, hän jatkaa.

– Seuraavalla kerralla voimme saada kokoon 5 000 osallistujaa, Nordman asettaa tavoitteeksi.

Nordman ja Pääjärvi-Myllyaho ovat tyytyväisiä viime vuoden kokonaistulokseen.

Korona-aika asetti omat haasteensa ja silti mukana oli 1 246 juoksijaa ja 2 000 lähtöä. Katsomossa oli noin 2 000 kannustajaa.

– Harvat nuorisokilpailut ovat suurempia. Ja ainakin paikalla olleet varmasti osaavat kertoa, minkä takia valtakunnalliseenkin tapahtumaan kannattaa osallistua, Nordman ja Pääjärvi-Myllyaho kannustavat.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*