Kritiikkivyöry aikuiskoulutustuen lakkauttamista kohtaan laajeni: ”Käytännössä leikkaus koulutuksesta”, ”Vaarantaa työvoiman saannin” "Minkä viestin antaa yhteiskunnasta?" – Vain Suomen Yrittäjät kannattaa lakkauttamista
Teollisuusliitto näkee näkee hallituksen esityksen heikentävän merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, hankaloittavan osaamistason nostoa ja alanvaihtoa sekä vaikuttavan negatiivisesti työssä jaksamiseen. Kuva: Miska Puumala
Tänään päättynyt lausuntokierros hallituksen esitykseen aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta osoittaa, että esitystä ei kannata juuri kukaan.
Esitystä pidetään laajalti heikosti perusteltuna, hallitusohjelman tavoitteiden vastaisena sekä työvoimapula-aloille vahingollisena.
Hallitus perustelee lakkauttamista mm. säästötavoitteella. Säästöä tuovaksi vaikutukseksi arvioidaan noin 200 miljoonaa euroa, josta aikuiskoulutustuen lakkautuksen osuus on 175 miljoonaa.
Useat lausunnonantajat muistuttavat, että aikuiskoulutustuki rahoitetaan yrittäjien tukea lukuun ottamatta työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla, ei valtion varoista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Näin ollen aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei tuota tavoiteltuja valtiontalouden säästöjä ja työllisyyden vahvistumista. Päinvastoin seurauksena on työllisyyden heikkeneminen ja työvoiman osaamisen kehittymisen heikkeneminen, todetaan työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä edistävän Into ry:n lausunnossa.
-Aikuiskoulutustuen lakkauttamista perustellaan julkisten menojen säästöillä ja työllisyyden lisäämisellä. Valtion varallisuutta ei ole käytetty aikuiskoulutustuen kustannuksiin nykyisessäkään tilanteessa, vaan se on rahoitettu työttömyysvakuutusmaksuilla, eli työntekijöiden ja työnantajien maksuilla. Tuen lakkauttaminen voisi parantaa työllisyyttä hieman lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä työelämässä olevien kouluttautumisen mahdollisuuksien heikentyminen tulee kalliiksi niin yrityksille, kuin yksilöille, ja sitä myöten myös valtiolle, Insinööriliitto muistuttaa.
Teollisuusliitto puolestaan näkee esityksen heikentävän merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, hankaloittavan osaamistason nostoa ja alanvaihtoa sekä vaikuttavan negatiivisesti työssä jaksamiseen.
Negatiivinen vaikutus työssä jaksamiseen on sekin monen lausujan huolena, erityisesti työvoimapulasta kärsiviä sote- ja kasvatusalaa edustavilla tahoilla.
Teollisuusliitto kritisoi esityksen vaikutusarvioita puutteellisiksi.
– Työllisyysvaikutuksia arvioitaessa ei esimerkiksi ole huomioitu sijaisjärjestelyjä eikä tuen vaikutusta työssäjaksamiseen.
– Paremmat tulokset olisi saatu aikuiskoulutustukea kehittämällä ja uudelleenkohdentamalla sen lakkauttamisen sijaan. Tätä ei ole kuitenkaan edes selvitetty.
Myös koulutustukimallin kehittäminen on lausunnonantajille yhteistä. Ylivoimaisesti suurin osa lausujista kannatti mallin kehittämistä ja vastusti sen lakkauttamista.
TEM: Minkä viestin lakkauttaminen antaa?
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) muistuttaa, että hallituksen lakkautettavaksi esitettämät aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi sekä vuorotteluvapaa ovat olleet välineitä ja tukimuotoja, joilla on pyritty kannustamaan ihmisiä kehittämään osaamistaan vastaamaan työmarkkinoiden olemassa olevia ja tiedossa olevia uusia tarpeita.
-Tavoitteena on siten ollut kustannustehokkaasti lisätä osaavan työvoiman tarjontaa sekä pidentää työuria. Nämä päämäärät ovat olleet myös nykyisen hallitusohjelman mukaisia. Tätä taustaa vasten olisi toivottavaa, että uudistuksia tehtäessä pohdittaisiin myös minkälaisen viestin esimerkiksi aikuiskoulutustuki tai toisaalta sen lakkauttaminen antavat yhteiskunnan halusta tukea osaamisen kehittämistä koko työuran ajan, TEM lausuu.
TEMin mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pakottaa entistä vahvemmin miettimään enemmän yksilöiden, työnantajien ja koulutuksenjärjestäjien, sekä etuusjärjestelmän roolia uudelta kannalta.
-Ajattelun ja toiminnan muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti ja esitetyllä lakkautuksella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen lähivuosina, ennen kuin korvaavia toimintamalleja ja tukimuotoja on pystytty luomaan.
”Käytännössä 200 miljoonan euron leikkaus aikuisten koulutukseen”
Jyväskylän yliopiston (JYU) avoin yliopisto pitää aikuiskoulutustuen lakkauttamista käytännössä koulutusleikkauksena. Petteri Orpon, kok., hallitus on saanut mm. opiskelijoilta kovaa kritiikkiä siitä, että se on pettänyt lupauksensa olla leikkaamatta koulutuksesta.
-Hallitus on sitoutunut, että se ei tee koulutusleikkauksia. Käytännössä lausunnolla olevien etuisuuksien lakkauttaminen tarkoittaa noin 200 ME leikkauksia aikuisten koulutukseen. Leikkaukset tehdään pääosin keventämällä työntekijöiden ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuja. Pääosa leikkauksesta kohdistuu aikuiskoulutustukeen (175ME), JYUn avoimen yliopiston lausunnossa todetaan.
JYU avoimen yliopiston näkökulmasta aikuiskoulutustuki on ainoa työssäkäyvän aikuisen jatkuvan oppimisen opiskelun tukimuoto.
– Leikkaus heikentää työssäkäyvän väestön mahdollisuutta jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Sen poistuessa ei ole olemassa muita rahoitusmalleja. Työttömyysturvalla opiskelu on rajoitettua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijat maksavat opinnoistaan yhä enemmän itse.
JYU avoin yliopisto muistuttaa myös, että kaikkea koulutusta ei tule pakata vain nuoren aikuisen elämän alkuun.
-Jatkuvan oppimisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian (2022) tavoite on lisätä työikäisten aikuisten mahdollisuutta joustaviin opintoihin työssäkäynnin ohella, ja sillä tavoin lisätä muuttuvassa työelämässä tarvittavaa osaamista. Jatkuvan oppimisen tavoite on vähentää työssäkäyvien hakeutumista tutkintokoulutukseen.
Sote-alan osaajien saatavuus heikkenee entisestään?
Samansuuntaista kritiikkiä esittää Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, joka huomauttaa, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.
– Vahva ja välittävä Suomi hallitusohjelmassa todetaan, että “Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen. Korkea osaamis- ja koulutustaso vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä ja luo edellytyksiä talouden kasvulle. Suomi on maa, jossa halutaan oppia jatkuvasti uutta.”, SAKKI muistuttaa.
– Vaikeuttamalla jatkuvaa oppimista, oman osaamisen kehittämistä ja jatko- tai uudelleenkouluttautumista, annetaan koulutuksen arvostamisesta aivan toisenlainen viesti.
Opetushallitus näkee, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen voi vaikuttaa kielteisesti erityisesti työvoiman saatavuuden sekä veto- ja pitovoiman kannalta kriittisten alojen osaajien ja pätevien työntekijöiden saatavuuteen.
-Koska tuensaajia on eniten sosiaali- ja terveysalalta, vuonna 2021 tuensaajista 36 prosenttia, niin voi olettaa, että erityisesti ko. alalla voi aiheutua haasteita pätevien osaajien saamisesta työmarkkinoille.
Sama huoli on ollut useilla järjestöillä. Kuntaliitto puolestaan kantaa huolta tuen loppumisen vaikutuksesta erityisesti varhaiskasvatusalaan.
KT:n mukaan vaikutus on kriittinen naisvaltaisilla kunta- ja hyvinvointialoilla.
-Turun yliopistossa n. 75 % terveystieteiden maisteritutkinnon (TtM) suorittajista käyttää aikuiskoulutustukea opintojensa aikana, muistuttaa Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen lausunnossaan.
-Tuen käyttäjistä lähes 80 %:lle aikuiskoulutustuki on edellytys opintojen toteutumiselle. Noin 70 % opiskelijoista ilmaisi huolensa toimeentulostaan, mikäli aikuiskoulutustuki lopetetaan. TtM-opiskelijat nostavat koulutustasoaan, 100 % valmistuneista työllistyy alallaan uusiin tehtäviin valmistumisen jälkeen ja alalla valitsee tällä hetkellä merkittävä työvoimapula.
Hännisen mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttamisella saattaa olla vakavia vaikutuksia erityisesti terveysalan yliopistokoulutuksen vetovoimaisuuteen ja toisaalta koko terveysalan pitovoimaan, mikäli työntekijät eivät näe itsellään urakehitysmahdollisuuksia.
– Lisäksi terveysalalla on tällä hetkellä vakava huoli tutkittuun tieteelliseen näyttöön perustuvien ja suomalaiseen kulttuuriin soveltuvien hoitotyön auttamismenetelmien niukkuudesta ja puutteellisesta käyttöönotosta.
Yrittäjät: Lakkautus tarpeen – Mikroyrittäjät: Lakkautus väärin
Myös Suomen Yrittäjät kantaa huolta työvoimapula-alojen jatkuvan oppimisen koulutusresursseista. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on kuitenkin Yrittäjien lausunnon mukaan oikea ratkaisu.
Yrittäjien mukaan positiivista on mm. valtion kulujen säästö ja työllisyyden lisääntyminen – seikat jotka siis tuen lakkauttamista kritisoivien mielestä eivät tule toteutumaan.
-Aikuiskoulutustuki kohdentuu isolta osin väärälle käyttäjäkunnalle. Se on ollut erityisen suosittua jo koulutuksen omaavien henkilöiden piirissä ja tuki on kohdistunut jonkin verran moninkertaiseen tutkinto-opiskeluun. Tämä ei nosta suomalaisten koulutustasoa. Sen sijaan pelkän perusasteen varassa olevien keskuudessa aikuiskoulutustuen käyttö on ollut vähäistä, Yrittäjät lausuu.
– Hallituksen esityksessä huomioitujen selvitysten ja aiempien tutkimusten mukaan aikuiskoulutustuen hyödyt eivät riitä kattamaan siitä aiheutuvia kustannuksia. Koska työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla kustannettu aikuiskoulutustuki ei ole kohdentunut tavoitteiden valossa tehokkaasti, sen lakkauttaminen nykyisessä taloudellisessa ti-lanteessa on perusteltua. Työttömyysvakuutusmaksuilla kustannetun koulutuksen tulee olla tehokasta.
Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) sen sijaan ilmoittaa vastustavansa aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja suhtautuvansa kriittisesti esityksen nopeaan valmisteluun ja hyvin suppeaan vaikutusarvioiden määrään.
– Aikuiskoulutustuki on merkittävä huomattavan isolle joukolle yksin- ja mikroyrittäjiä, joita on Suomessa yli 300 000. Aikuiskoulutustuki on tärkeä tukimuoto nykypäivän toiminta- ja kilpailuympäristössä sekä eri elämäntilanteissa oleville pienille yrittäjille. Sen merkitys korostuu aivan erityisesti naisvaltaisilla palvelu- ja sote-aloilla, MYRY lausuu.
SAK paheksuu
Myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK kritisoi esityksen valmistelua.
SAK ilmoittaa paheksuvansa ”erittäin lyhyttä” lausuntoaikaa, joka ei vastaa hyvän lainvalmistelun periaatteita.
-Lausuntoaika oli neljä viikkoa, joka piti sisällään joulun ja uudenvuoden, joten tosiasiallisesti aikaa oli vain noin 2,5 viikkoa. Työntekijäjärjestöjen kanssa ei ole neuvoteltu esityksen sisällöstä. Perusteluja on voitu kommentoida, mutta itse asiasta ei ole tarjottu minkäänlaista neuvottelumahdollisuutta.
SAK pitää hallituksen esitystä ”erittäin asenteellisena sanavalintoja myöten”.
– Esityksessä käytetään muun muassa aikuiskoulutustuen yhteydessä termiä ”etuuden nauttiminen”. SAK esittää ministeriöille näiden kohtien muuttamista, lausunnossa todetaan.
Monen muun lausunnonantajan tavoin SAK arvioi aikuiskoulutustuen lakkauttamisen olevan vastoin hallitusohjelman tavoitteita.
-Aikuiskoulutustuen lakkauttamista ei ole perusteltu hallitusohjelmassa mitenkään, merkintä lakkauttamisesta löytyy vain liitteistä. Tuen lakkauttaminen laskee osaamistasoa ja heikentää työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut osaamistason noston kustannustehokkaasti. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen monimuoto-opinnoissa opiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja suorittavat opintoja ripeästi. Jos tuki lakkautetaan, alanvaihdot vaikeutuvat ja tapahtuvat jatkossa entistä enemmän työttömyyden tai kuntoutuksen kautta. Nämä molemmat väylät ovat paljon kalliimpia yhteiskunnalle ja raskaampia yksilöille, SAK lausuu.
Oikeusministeriö pohtii perusoikeuksien näkökulmia
Oikeusministeriö (OM) ottaa lausunnossaan kantaa aikuiskoulutustuen merkitykseen perustuslain ja perusoikeuksien kannalta.
– Aikuiskoulutustuella toteutetaan osaltaan perustuslain 16 §:ssä säädettyä toimeksiantoa. Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että aikuiskoulutustukijärjestelmästä voidaan luopua, koska opintotukijärjestelmä täyttää paitsi perustuslain 16 §:n 2 momentissa asetetut, myös kansainvälisissä velvoitteissa asetetut vaatimukset.
Oikeusministeriön mukaan esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ”on varsin suoraviivaisesti todettu opintotukijärjestelmän paikkaavan sitä, että aikuiskoulutustukijärjestelmästä luovuttaisiin”.
– Tämä vaikuttaisi olevan osittain ristiriidassa sen tosiseikan kanssa, että korkeakouluopiskeluun liittyvässä opintotuessa on enimmäistukiaika ja että opintotukea ei voi saada avoimen korkeakoulun opintoihin, jos opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa korkeakoulututkintoa. Opintotuen saantiin on myös olemassa tuloraja (s. 32: opintotukea ei voi saada lainkaan, jos vuositulot ylittävät 35 360 euroa), OM muistuttaa lausunnossaan.
– Aikuiskoulutustukijärjestelmästä luopumisella voi ehdotetussa muodossa nähdä olevan syvempiä vaikutuksia perustuslain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden toteutumisen kannalta niiden henkilöiden osalta, joilla ei olisi oikeutta opintotukeen, mahdollisesti jopa niin, ettei henkilölle tosiasiallisesti taata perustuslain 16 §:n 2 momentin pohjalta yhtäläistä mahdollisuutta saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Oikeusministeriö pitää välttämättömänä, että tämä huomioidaan esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ja että tällaisten henkilöiden tilannetta arvioidaan tällöin kokonaisvaltaisesti.
Lisäksi esityksessä tulisi OM:n mukaan huomioida ja arvioida perustuslain 19 §:ään liittyvä toimeentulonäkökulma tulisi hallituksen esityksessä
– Perustuslakivaliokunta on todennut erilaisten sosiaalietuuksien leikkauksella voivan olla kumulatiivisia vaikutuksia (esim. PeVL 11/2023 vp, PeVL 14/2023 vp, PeVL 15/2023 vp ja PeVL 16/2023 vp), jolloin nyt lausuttavana olevassa hallituksen esityksessä tulisi laajemmin huomioida vaikutukset sosiaalisiin oikeuksiin ja suorittaa kokonaisvaltaisempi arviointi, kuin pelkästään pisteittäinen yhteen etuuteen liittyvä arviointi, kun aikuiskoulutustuen ei kuitenkaan voida katsoa olevan täysin irrallinen ja vuorovaikutukseton suhteessa muihin sosiaalietuuksiin, jotka myös toteuttavat perustuslaissa säädettyjä oikeuksia. Ajateltavissa on, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen jossain määrin lisää tarvetta käyttää muita tukia, nyt esitysluonnoksessa on tuotu esiin vain yleinen asumistuki.
