Valtaosa suomalaisista pitää hyviä kulttuuripalveluja kunnan elinvoimatekijänä.

 

Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä nuorityön arvostus suomalaisten keskuudessa on kasvamassa.

Kulttuuri mielletään yhä vahvemmin kansalaisten peruspalveluna. 84 prosenttia näkee kulttuuripalvelut kotipaikkakunnan merkittävänä elinvoimatekijänä.

93 prosenttia suomalaisista katsoo, että nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä panostamalla nuorisopalveluihin.

Laadukkaisiin liikuntapalveluihin tulisi panostaa 88 prosentin mielestä. Neljä viidestä haluaa, että liikuntapalveluja tuetaan verovaroista, jotta maksut pysyvät edullisina. Osuus on kasvanut kahdessa vuodessa yhdeksänprosenttiyksikköä.

Tiedot käyvät ilmi Kantar TNS:n tutkimuksesta, joka toteutettiin Akavan Erityisalat AE ry:n toimeksiannosta tammikuussa.

Käsityksen kulttuurista peruspalveluna jakoi 82 prosenttia vastanneista, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 71 prosenttia.

Lisää omaa hyvinvointia

Vastanneista 83 prosenttia toivoo oman kotikunnan panostavan hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin.

79 prosenttia kokee kirjasto-, museo ja kulttuuripalvelujen lisäävän omaa hyvinvointiaan ja 85 prosenttia oppimismahdollisuuksiaan.

– Kun sote lähtee, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut jäävät kuntaan. Niihin kuntalaiset toivovat nyt panostusta. Palveluiden odotetaan olevan laadukkaita, tulkitsee Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

Kulttuuripalvelujen käyttöä on tutkittu tällä mittarilla vuodesta 2008. Eri palvelujen suosio on tutkimusten mukaan pysynyt melko vakiona.

Vihreät ja demarit suhtautuvat kulttuuripalveluihin kaikista myönteisimmin, perussuomalaiset arvostavat kulttuuria vähemmän kuin muut.

Tutkimuksessa erottui kokoomuslaisten joukossa pieni vähemmistö, joka ei halua, että kotikunta panostaisi kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin.

Palveluihin koulutettua väkeä

Kirjasto on tunnetusti käytetyin kulttuuripalvelu. Sitä käyttää 61 prosenttia suomalaisista. Elokuvat ovat toiseksi suosituin kulttuurin muoto.

Lähes yksimielisiä suomalaiset ovat siitä, että kulttuuripalveluja on tuotettava tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille. Valtaosa katsoo myös, että kulttuuripalvelut ovat hyvä matkailullinen vetovoimatekijä. Neljä viidestä on sitä mieltä, että kulttuuripalvelujen laadun takeena ovat koulutetut asiantuntijat. Myös liikunta- ja nuorisopalveluissa hyvän koulutuksen arvostus on noussut.

Akavan Erityisalat edustaa muun muassa kuntien kulttuuri- ja sivistystoimen henkilöstöä, ja kampanjoi alan palvelujen puolesta kuntavaaleissa.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@aucuparia.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*