Taiteen rahat yritetään jakaa uudella tavalla

Kulttuurin valtionosuusrahaa yritetään saada riittämään paremmin jakamalla se uudestaan. Kulttuurin valtionrahoitusta miettii nyt opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä työryhmä, jolta odotetaan vastausta siihen, miten se tapahtuu. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi.

Ryhmän puheenjohtajana toimii säveltäjä, kapellimestari ja viulusti Jaakko Kuusisto.

Nykyinen henkilötyövuosiin perustuva kulttuurin valtionosuusjärjestelmä on kaksiteräinen miekka. Nykyisellään se turvaa tuen piiriin päässeitten laitosten toiminnan jatkuvuuden mutta ei auta uusia laitoksia vakiinnuttamaan asemaansa.  Tuen piirissä olevat saavat jokavuotiset rahansa, mutta kun raha ei lisäänny, uusia tulijoita ei pääse mukaan.

Helsinkiläinen kunta- ja kulttuuripoliitikko, harmonikkataiteilija Hannu Oskala on havainnollistanut nykyistä tilannetta sanomalla, että Suomessa on helpompi periä teatteri kuin perustaa uusi.

Taustalla on Kom-teatterin sukupolven vaihdos, jossa eläkkeelle jääneen johtajan paikan peri hänen poikansa.

Järjestelmän perustamisen jälkeen, vuodesta 1993, mukaan on päässyt seitsemän uutta teatteria.

 

Kunnat maksajia ja saajia

 

Kunnat ovat sekä maksajia että saajia kulttuurilaitosten rahoittamisessa. Ainakin melkein kaikki maan teatterit ja orkesterit ovat jossain suhteessa kuntiin, osa suoraan, osa säätiöiden kautta, loput ainakin avustussuhteessa. Myös museoilla on useimmiten jokin suhde sijaintikuntaansa.

Kunta on saajana valtionosuuksia jaettaessa. Valtio osallistuu kustannusten jakamiseen kunnan alueella toimivassa taidelaitoksessa. Mutta yhtä lailla kunta on maksaja, sillä valtaosa valtionosuuslaitoksista saa rahoitusta myös kunnilta.

Henkilötyövuosiin perustuva valtionosuusjärjestelmä on herättänyt runsaasti kritiikkiä, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

– Vos-järjestelmä on pysyvää valtionosuutta henkilötyövuosien mukaan ja sen rinnalla on vapaan kentän epävarmemmat ja lyhytaikaisemmat valtionavustukset.

Lyhytataikaisuus ja epävarmuus koetaan ongelmaksi.

Henkilötyövuosijärjestelmän tukemat palvelut keskittyvät sinne, minne ihmisetkin, ja harvaan asutuilla seuduilla vaihtoehdot ovat vähissä ja palvelut kaukana.

Esimerkiksi Helsingissä toimii toista kymmentä teatteria, jotka ovat henkilötyövuosijärjestelmän piirissä, mutta useimmissa harvaan asutuissa maakunnissa vain yksi.

Selkeen mukaan kansainvälisesti kasvava trendi on myös taidelaitosten oman vastuun korostuminen resurssien hankinnassa. Nykyisin suomalaisten valtionosuusjärjestelmänpiirissä olevien laitosten rahoitus jakaantuu karkeasti siten, että useimmiten valtio ja kunta vastaavat kumpikin noin kolmanneksesta ja laitos itse jäljelle jäävästä kolmanneksesta.

 

Sitra aktivoi vuoropuhelua

 

OKM:n työryhmän työ jakautuu kahteen vaiheeseen: Parhaillaan työryhmä valmistelee ehdotuksensa uuden rahoitusjärjestelmän pääperiaatteiksi yhteistyössä Sitran ja kulttuurialan edustajien kanssa. Osana työtä ovat Sitran järjestämät sidosryhmätapaamiset, joihin kutsutaan koko kulttuurikentän edustajat.

Helmi−lokakuussa 2017 työryhmä laatii ehdotuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ja valmistelee tarvittavat säädösmuutosehdotukset.

Ajatushautomo Sitralla on prosessissa varsinkin alkuvaiheessa merkittävä rooli.

– Sitralla ei ole sisällöllistä agendaa asiassa. Meidän roolimme on edistää keskustelua ja fasilitoida asiantuntijaryhmän työskentelyä, sanoo projektijohtaja Helena Mustikainen Sitrasta.

Hänen mukaansa on käynyt selväksi, että alan sisällä eri toimijoiden kesken tarvitaan keskustelua, joka on nyt myös päässyt vauhtiin.

Mustikaisen mukaan keskusteluissa on näkynyt yhtenäinen näkemys muun muassa siitä, että laadun pitää olla kriteerinä rahanjaossa.

Mutta eri asia on, miten laatu määritellään ja kuka sen määrittelee.

Mustikaisen mukaan järjestelmä toimii melko hyvin niille, jotka ovat henkilötyövuosijärjestelmän sisällä. Mutta ongelma on se, miten uudet toimijat pääsevät järjestelmään mukaan.

– Järjestelmän piirissä olevien ja vapaan kentän toimijoiden välillä on kuilu.

Muut avustukset ovat yksi keino sen kuilun pienentämiseen. Tosin myös henkilötyövuosijärjestelmän piirissä olevat laitokset ovat jakamassa myös niitä muita avustuksia.

 

Strategista ajattelua mukaan

 

Toinen syy uudistaa järjestelmää on Mustikaisen mukaan strategisuuden lisääminen.

– Ensimmäisessä kentän tilaisuudessa keskusteltiinkin aiheesta, siitä, miksi valtion tulee rahoittaa kulttuuria. Mitä hyvää siitä yhteiskunnalle seuraa?

– Seuraavassa tilaisuudessa 11.11 Korjaamolla keskustellaan siitä, millä kriteereillä rahaa tulisi jakaa.

Mustikainen varoittaa kuitenkin liian monimutkaisesta järjestelmästä.

Taiteen hyötyjen mittaaminen on ikuisuuskysymys, muistuttaa Kuntaliiton Johanna Selkee. Toisaalta puhutaan taiteen itseisarvosta, toisaalta sen tuottamasta hyödystä niin elämänlaadun yleisessä lisäämisessä kuin erilaisten ongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa.

Selkee pitää tätä vastakkainasettelua turhana. Näkökohdat eivät sulje toisiaan pois, hän painottaa.

Mutta mittaamisen hän näkee ongelmalliseksi.

Selkee näkee joka tapauksessa, että hyödyistä puhuminen lisää julkisen rahoituksen hyväksyttävyyttä päättäjien silmissä.

– Ja kyllä yhä useampi kuntapäättäjä näkee kulttuurin arvon alueen elinvoiman vahvistamisessa.

Silloin taidetta ja vanhuksia ei aseteta niin herkästi vastakkain.

Sekä Mustikainen että Selkee uskovat, että keskustelujen myötä valtionosuusjärjestelmää pystytään parantamaan.

– Tärkeää on löytää entistä parempia tapoja hoitaa asioita. Silloin samalla rahalla saadaan enemmän aikaan, Selkee sanoo.

Mustikainen pitää lupaavana, että eri toimijat ovat vahvasti sitoutuneet muutokseen.

 

Teattereille 53 miljoonaa euroa

 

Teattereissa henkilötyövuosia on valtionosuuksiin hyväksytty 2333, jotka on jaettu 45 teatterille ja 136 henkilötyövuotta 11 tanssiteatterille. Rahana se tarkoittaa 52 miljoonaa euroa.

Vuoden 1993 jälkeen jaolle mukaan on päässyt seitsemän teatteria, 2010 jälkeen Glims Gloms ja Tampereen Komediateatteri. Kaksi on poistunut, viimeksi Vihreä Omena 2005.

Lisäksi Pieni Suomi ja Lilla Teatern ovat yhdistyneet Helsingin Kaupunginteatteriin ja Teatteri 2000 Tampereen Työväen Teatteriin.

Eniten avustusta saavat Helsingin Kaupunginteatteri 6,6 miljoonaa, Tampereen Työväen Teatteri, 5,2 miljoonaa, Svenska Teatern 3,7 miljoonaa, Lahden kaupunginteatteri 2,3 miljoonaa ja Tampereen Teatteri 2,3 miljoonaa euroa.

Uusia hakijoita on vuosittain 1−5. Suuri osa ei täytä vaatimuksia, mutta vaikka täyttäisikin, rahaa ei saa, ellei jaettavaa ole tullut lisää.
Kansallisteatteri ja Kansallisooppera eivät ole tämän järjestelmän piirissä.

Tämänvuotiset teatterien valtionosuudet näkyvät täältä.

 

Orkestereille 20 miljoonaa euroa

 

Orkestereille tuettavia henkilötyövuosia on myönnetty runsaat tuhat, jotka jakaantuvat 28 orkesterille. Rahassa se on runsaat 20 miljoonaa euroa.

Eniten tukea saa Helsingin Kaupunginorkesteri, 2,6 miljoonaa euroa, sitten Tampereen Kaupunginorkesteri 2,1 miljoonaa,  Turun kaupunginorkesteri 1,9 miljoonaa, Lahden kaupunginorkesteri 1,6 miljoonaa ja Oulun kaupunginorkesteri 1,3 miljoonaa euroa.

Uusia hakijoitten määrä on vaihdellut 0−3 välillä. Viimeksi järjestelmänpiiriin on päässyt 2011 Riku Niemi Orchestra. Yhteensä järjestelmän perustamisen jälkeen mukaan on päässyt viisi orkesteria. Kotkan ja Kouvolan orkesterin yhdistyivät 1999 Kymi Sinfonietaksi.

Radion Sinfoniaorkesteri ei ole mukana tässä järjestelmässä.

Orkesterien valtionosuudet 2016 näkee täältä.

 

 

Museoille 34 miljoonaa euroa

 

Museoille on myönnetty 1183 henkilötyövuotta ja rahaa runsaat 34 miljoonaa euroa. Suuria saajia ovat Turun museokeskus 2,987 miljoonaa, Helsingin kaupunginmuseo 1,5 miljoonaa, Lahden museot 1,246 miljoonaa, Tampereen museot 1,215 miljoonaa sekä Vaasan kaupungin museot 942 000.

Kansallismuseo sekä Valtion Taidemuseo eli Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoff eivät ole mukana tässä jaossa.

Museoiden tulevasisuutta pohditaan tarkemmin toisaalla

Museoiden 2016 valtionosuudet löytyvät täältä.

Kulttuurirahojen uudistuksesta käydään keskustelua myös työryhmän Facebook-sivulla, jonne kiinnostuneet voivat liittyä. Ryhmässä on yli 800 jäsentä.