Kunnat rauhoittivat kymmeniä luonnonmuistomerkkejä
Kuva: Suvi Kärmeniemi / Joensuun kaupunki
Joensuun Neitikiven siirtolohkare sijaitsee Kiihtelysvaarassa Palojärven rannalla. Neitikiveen liittyy tarina miehestä, joka näki järvellä ollessaan kivellä kauniin naisen ja lähti uimaan häntä kohti, mutta epäonnekseen hukkui.
Kuntaliiton Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanja Luonnonmuistomerkki satavuotiaan Suomen kunniaksi johti 65 uuden luonnonmuistomerkin rauhoittamiseen. Kuntaliitto kannusti kuntia perustamaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonmuistomerkkejä juhlavuoden kunniaksi. Mukaan lähti 22 kuntaa
– Olemme todella iloisia kampanjan saamasta vastaanotosta. Kunnat ympäri Suomea suojelivat arvokkaita luontokohteitaan ja useassa kunnassa tehtiin monia päätöksiä vuoden aikana, kertoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.
Lisäksi kuudessatoista kunnassa luonnonmuistomerkin rauhoittaminen on laitettu vireille viime vuoden puolella, mutta lopullisia päätöksiä ei ole vielä olemassa. Mikäli päätös syntyy, myös nämä kohteet lasketaan osaksi Suomi100-kampanjaa.
Vanha perinne herätettiin
Luonnonmuistomerkki on tyypillisesti puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi halutaan erityisesti suojella.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Luonnonmuistomerkkejä on perustettu jo 1920-luvulta lähtien, innokkaimmin 1960–1990-luvuilla. Yhteensä Suomessa on rauhoitettu 2 963 luonnonmuistomerkkejä.
– Tämä kaunis tapa jättää muistoja ja maamerkkejä tuleville sukupolville oli jo unohtumassa, mutta Kuntaliitto halusi Suomi100-kampanjallaan olla elvyttämässä uudelleen luonnonmuistomerkkien suojelemisen, sanoo Miira Riipinen.
– Luonnonmuistomerkeissä yhdistyy monta suojeltavaa elementtiä. Luonnon lisäksi niiden kautta vaalitaan kulttuuria ja historiaa sekä luodaan yhteisöllisyyttä. Usein muistomerkkeihin liittyy tarinoita ja paikallishistoriaa ja ne saattavat olla tärkeitä kokoontumispaikkoja.
Kuntaliiton mukaan monissa kunnissa luonnonmuistomerkkien on oivallettu tuovan näkyvyyttä kunnalle ja ne onkin otettu mukaan edistämään matkailua tai nostettu tapahtumien vetonauloiksi tai opetuskohteiksi.
Joensuu aktiivisin
Joensuu oli vuoden aikana aktiivisin kunta luonnonmuistomerkkien suojelussa. Kaupungissa rauhoitettiin 21 uutta kohdetta ja samalla saatettiin ajan tasalle tiedot aikaisemmin rauhoitetuista kohteista.
– Meillä oli tähän liittyen myös oma kampanjamme, sillä olemme huomanneet, että useat luontokohteet ovat paikallisille ihmisille merkittäviä. Halusimme kertoa, miten arvokas kohde voidaan suojella, sanoo Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen.
– Suurin osa meidän luontomuistomerkeistämme on puita, mutta mukana on myös ”dinosauruksen jalanjälki” eli jääkauden aikainen kalliopainauma, joka todellakin muistuttaa dinosauruksen jälkeä, Leinonen toteaa.
Pyhäjoella kylien kisa
Pyhäjoella suojeltiin 11 kohdetta eri puolilta kuntaa.
– Meillä syntyi jopa pienoinen kisa kylien välille, sillä toisten esimerkki innosti muitakin etsimään arvokkaita kohteita omasta kylästään, kertoo Pyhäjoen ympäristösihteeri Vesa Ojanperä.
Esimerkiksi runoilija Aaro Hellaakosken suvun asuinsijoilla Pyhäjoen rannassa kasvava erikoinen petäjä suojeltiin satavuotiaan Suomen kunniaksi. Puun arvellaan olevan yli 300-vuotias. Vuonna 1903, kun tuleva runoilija kuvattiin sen juurella pikkupoikana, oli petäjä hyvin samanlainen, kuin nykyään.
– Kuntalaiset innostuivat asiasta, kun huomattiin, miten helppoa suojelu on. Luonnonmuistomerkin rauhoittaminen ei myöskään pääsääntöisesti rajoita isommin maankäyttöä, Ojanperä huomauttaa.
Askolan kohteista kuvakalenteri
Askolassa rauhoitettiin kymmenen luonnonmuistomerkkiä.
– Meillä kiitos kuuluu erityisesti aktiiviselle kuntalaiselle, joka vei hanketta eteenpäin ja innosti kuntalaisia mukaan, kiittelee Askolan ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta.
– Hän teki luonnonmuistomerkeistä myös upean kuvakalenterin, jossa jokainen kohde pääsee esille.
Askolan uusia luonnonmuistomerkkejä ovat muun muassa Askolan Vahijärvellä sijaitseva Tassukiven siirtolohkare, kirjailija Johannes Linnankosken kotitalon pihassa sijaitseva koivu sekä kunnantalon pihaan Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi istutettu Kotikuusi.
Uusia luonnonmuistomerkkejä toivotaan
Kuntaliitosta muistutetaan, että luonnonmuistomerkin suojeleminen on kunnille helppo tapa vaalia luontoa. Päätöksen suojelusta tekee kunnanvaltuusto maanomistajan suostumuksella. Jos suojeltavaksi esitetty muistomerkki sijaitsee valtion maalla, päätöksen tekee Metsähallitus.
Luonnonmuistomerkkejä toivotaan rauhoitettavan lisää juhlavuoden jälkeenkin. Aloitteen asiassa voi kunnan lisäksi tehdä esimerkiksi maanomistaja, yksityishenkilö tai asukasyhdistys. Ohjeet luonnonmuistomerkin suojelemiseen löytyvät Kuntaliiton sivuilta.
Luonnonmuistomerkkejä rauhoitetiin viime vuonna 22 kunnassa:
Asikkala 1, Askola 10, Hämeenlinna 2, Järvenpää 2, Joensuu 21, Joutsa 1, Kontiolahti 1, Koski TL 1, Kouvola 1, Lieksa 1, Lieto 1, Liperi 1, Nurmijärvi 1, Padasjoki 1, Pori 2, Porvoo 1, Pyhäjoki 11, Ruovesi 1, Siikajoki 1, Tampere 2, Tohmajärvi 1, Turku 1
Linkki ohjeisiin Kuntaliiton sivuilla.
