Kunnat voivat jatkossakin järjestää ammatillista koulutusta – rahoitusyhtälö huolettaa
Opiskelija Matias Laukkanen (vas.), opettaja Jouni Verhelä ja opiskelija Eetu Makkonen tarkastavat hihnakuljettimen ohjauskotelon asennuksia Saimaan ammattiopistossa. (Kuva: Lauri Rotko)
Kuntaliiton Maarit Kallio-Savelan mukaan ammatillisen koulutuksen tehostaminen onnistuu vain opiskelijapaikkoja vähentämällä.
Arvioitu 116 miljoonan euron säästösumma vastaa noin 13 000 opiskelijapaikan vähentämistä.
Eduskunnalle maanantaina annetussa esityksessä ammatillisen koulutuksen laiksi hyvää on se, että paikallinen päätösvalta säilyy alueilla ja kunnat ja kuntayhtymät voivat toimia järjestäjinä, toteaa Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela.
Kunnat myös rahoittavat jatkossakin ammatillista koulutusta.
”’Pakkoyhtiöittäminen’ sekä valtion rahoitukseen ja vankkaan ohjaukseen siirtyminen ei siis toteutunut, Kallio-Savela kirjoittaa blogissaan.
Hän kuitenkin muistuttaa, että lakiesityksen tuomien hyvien muutosten ohella suuria haasteita on yhä edessä, kun koulutuksen järjestäjät joutuvat ratkomaan laajenevien velvoitteiden ja vähenevän rahoituksen välistä yhtälöä.
Lakiuudistus yhdistäisi nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen. Kallio-Savelan mukaan kahden lain yhdistäminen tehostaa koulutusprosesseja, mutta lisääntyvät velvoitteet, kuten maksuttoman kouluruoan ulottaminen aikuisopiskelijoihin ja kuntien laajempi velvollisuus opiskelijahuollon järjestämisessä, tuovat merkittäviä lisäkustannuksia koulutuksen järjestäjille.
”Kuntaliitto arvioi, että laajentuvista tehtävistä aiheutuu koulutuksen järjestäjille 84 miljoonan euron ja kunnille 6,6 miljoonan euron euron lisäkustannukset”, Kallio-Savela toteaa.
Rahoitus huolettaa myös Opetusalan ammattijärjestöä OAJ:tä. Järjestö on vaatinut, että koko rahoituksesta 60 prosenttia tulisi perusrahoituksesta, mutta hallituksen suunnitelmissa perusrahoitus muodostaa rahoituksesta 50 prosenttia, suoritteet 35 prosenttia ja vaikuttavuus 15 prosenttia.
– OAJ:ssä on suuri huoli siitä, ylletäänkö reformin tavoitteisiin ja kyetäänkö laadukas opetus turvaamaan, kun rahoituksesta on leikattu neljännes ja hallituksen esittämä rahoitusmalli on epävakaa ja vaikeasti ennakoitava, OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen sanoo järjestön tiedotteessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että lakiuudistus vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä.
”Yksilölliset opintopolut ja tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa lisäävät koulutuksen vaikuttavuutta ja vahvistavat opiskelijoiden työllistymistä, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen,kok., sanoo ministeriön tiedotteessa.
Maarit Kallio-Savelan mukaan lakiesitys ei kuitenkaan lunasta hallitusohjelman lupausta, että jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.
”Nähtäväksi jää, kannustaako lakiesityksessä esitetty rahoitusjärjestelmä riittävästi koulutuksen järjestäjiä ottamaan kaikki perusopetuksen päättäneet mukaan ammatilliseen koulutukseen.”
Kuntaliito on esittänyt, että järjestämisluvassa olisi erillinen koulutustehtävä perusopetuksen päättäneiden koulutukseen.
”Näin voitaisiin taata, että jokainen perusopetuksen päättävä saa koulutuspaikan joko lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta”, Maarit Kallio-Savela toteaa.
OKM:n tiedote lakiesityksen jättämisestä
