Kuntakoulussa syvennytään tällä kertaa koulutusasioihin. Suurin muutos neljän vuoden takaiseen lienee se, että syntyvyyden romahdus näkyy nyt jo selvästi koululaisikäluokkien pienenemisessä, arvioi Kuntaliiton koulutusasioiden Irmeli Myllymäki. Kuva: Kuntaliitto

Kuntaliiton koulutusasioiden Irmeli Myllymäki kertoo, että sivistyspalvelut edustavat kunnan suurinta toimialaa ja niillä tavoitetaan päivittäisessä arjessa suuri määrä kuntalaisia.

– Siksi sivistyspalveluihin liittyvät päätökset ovat kuntalaisille tärkeitä ja kiinnostavia.

Kunnan budjetista keskimäärin noin puolet ohjautuu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen.

– Kun mukaan lasketaan toisen asteen koulutus sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut, on osuus yhteensä noin 70 prosenttia.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Oppimisen polku

Sivistyspalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus, johon sisältyy myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.

Lisäksi sivistyspalveluihin lukeutuvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut sekä kulttuuri- ja kirjastopalvelut.

– Eri tehtävät linkittyvät toisiinsa monin tavoin. Kasvun ja oppimisen polku muodostuu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja siitäkin eteenpäin.

– Kulttuuri-, ja kirjastopalveluissa sekä liikunta- ja nuorisopalveluissa tehdään myös paljon yhteistyötä koulujen kanssa.

Kysyvä ei eksy

Tilannekuvaa on aina hyvä selventää ennen päätöksiä. Tämä ohjenuora koskee uusia valtuutettuja ja konkareitakin, sillä asiat muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti.

– Kokouksissa kannattaa tutustua materiaaleihin ja kysyä viranhaltijoilta lisätietoja tarvittaessa. Pikkuhiljaa sivistyspalvelujen toimintaympäristö tulee tutuksi. Myös Kuntaliitto järjestää paljon koulutuksia, Myllymäki sanoo.

– Suurin muutos neljän vuoden takaiseen lienee se, että syntyvyyden romahdus näkyy nyt jo selvästi koululaisikäluokkien pienenemisessä.

Muutokset syntyvyydessä vaikuttavat kaikkiin kuntiin, mutta maahanmuutto tasoittaa tilannetta suurimmissa kaupungeissa, Myllymäki jatkaa.

– Samalla vieraskielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt, mikä tuo myös uudenlaisia tarpeita opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen kaikilla koulutusasteilla.

Koronapandemia muutti jonkin verran työtapoja kouluissa.

– Opittiin käyttämään digitaalisuutta. Koska etäopetusjärjestelyihin jouduttiin valmistautumatta, tuli siitä oppilaille valitettavasti paljon myös negatiivisia vaikutuksia.

– Kuntaliitto pitää tärkeänä, että etäopetuksen mahdollisuuksia lähdetään kehittämään myös perusopetuksessa. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei sitä riittävästi mahdollista. Toisella asteella ja korkeakouluissa etäyhteyksillä opiskelu on jo vahvasti mukana arjessa.

Viime kuntavaalien jälkeen oppivelvollisuus laajeni 18 ikävuoteen ja samalla toteutettiin maksuton toisen asteen koulutus.

– Nyt toiminta on vakiintunutta, mutta samalla uudistus on nostanut selvemmin esiin ne opiskelijat, jotka tarvitsevat enemmän tukea oppivelvollisuuden suorittamiseen toisella asteella.

– Kuntaliitto on esittänyt valmisteltavaksi eräänlaista kuntouttavan opetuksen väylää ammatilliseen koulutukseen.

Kuluneen neljän vuoden sisään mahtuu myös sote-uudistus, joka muutti järjestämisvastuita ja vaikutti osaltaan lasten ja nuorten palveluihin.

– Sivistyspalveluiden ja sote-palveluiden väliltä löytyy paljon yhdyspintoja, joissa kuntien ja muiden koulutuksenjärjestäjien yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on välttämätöntä.

– Esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä voisi mainita opiskeluhuollon. Yhdyspintayhteistyön kehittämiseen on myös panostettava jatkossa.


Opassuositus

  • Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki suosittelee opasta, joka tarjoaa kattavaa tietoa päättäjille sivistyspalveluista.
  • Mitä kuntapäättäjän tulee tietää hyvinvointi- ja sivistyspalveluista? Tämä kysymys on oppaan otsikkona ja sen avulla opasta voi hakea Kuntaliiton sivuilta.
  • Opas on kaikille maksuton.
  • Kuntaliiton 2021 valmistunutta opasta päivitettiin tätä juttua kirjoitettaessa.
  • Oppaassa on kuvattu pähkinänkuoressa niitä asioita, mitä valtuuston tai sivistyslautakunnan päätöksenteossa tulee vastaan, ja oppaaseen on kirjattu keskeisiä lain velvoitteita, Irmeli Myllymäki kertoo.
  • Aluevaalit ja kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys järjestetään 2.–8.4. Suomessa.
  • Uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*