Kuva: Seppo Haavisto
Opetuksen nykyjärjestelmässä on Kuntaliiton mukaan paljon kohennettavaa: ohjaukseen ja nivelvaiheisiin tulee panostaa, varhainen tuki on taattava, tuki on kohdennettava eniten tarvitseville, perustominnan rahoitus on varmistettava.

Oppivelvollisuuden pidentäminen aiheuttaisi Kuntaliiton laskelmien mukaan satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset nykyiseen kustannustasoon verrattuna. Kuntaliitto julkaisi laskelmia vaikutuksista tänään.

Jos yleinen oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana tai esiopetus 5-vuotiaana, toiminnan piiriin tulisi kokonainen ikäluokka, joista 13 500 olisi lapsia, jotka eivät aiemmin ole olleet varhaiskasvatuksen piirissä.

– Lisääntyvä lapsimäärä vaatisi mittavia investointeja, arviolta 300 miljoonaa euroa uusiin tiloihin sekä näiden ylläpitoon arviolta 12 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi uusi ikäluokka eli 5-vuotiaat saisi myös koulumatkaetuuden ja 6-vuotiaiden koulumatkaetuuteen tulisi muutoksia. Näiden muutosten kustannusvaikutukset olisivat 16 miljoonaa euroa, toteaa Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen koulutukseen toisi 183 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset

Oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen kou.lutuksen loppuun aiheuttaisi kustannuksia erityisesti maksuttomien oppimateriaalien muodossa. Kierrätystavasta riippuen oppimateriaalikierrätys vaatisi myös merkittävän henkilötyökustannuksen.

Oppimateriaalien kustannukset vaihtelevat laskentatavasta riippuen vuositasolla 80-114 miljoonaan euron välillä. Muita kustannuksia aiheuttaisivat kohdennetut tukitoimet erityisopetukseen (28M€) ja eri kouluasteiden välisen nivelvaiheen kriittiseen tukeen niille oppilaille, joilla on riski pudota koulupolulta (18M€). Lisämenoja aiheuttaisivat myös koulumatkatuki (14M€) ja majoitustuki.

– Nykyään 180 miljoonaa euroa menee koulumatkakuljetuksiin, erityisasiantuntija Leena Pöntynen sanoi Kuntaliiton tiedotustilaisuudessa.

Perheen tuki taattava

Kuntaliiton laskelmat oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvista lisäkuluista pohjautuvat nykyiseen lainsäädäntöön sillä poikkeuksella, että 6-vuotiailla oletetaan säilyvän subjektiivinen oikeus esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen oppivelvollisuuden alkamisajankohdasta riippumatta.

– Mitään virallista esitystä tai virallisia reunaehtoja, joiden pohjalta laskelmia voisi tehdä, ei vielä ole olemassa, Pöntynen muistutti.

Kuntaliitosta korostetaan, että mekaanisen oppivelvollisuuden venyttämisen sijaan pitäisi ensin huolehtia siitä, että perheet saavat tarvitsemansa tuen ja varhainen tuki sitä tarvitseville järjestyy ja siihen on resursseja.

Oppivelvollisuuden jatkamista on perusteltu koulupudokkuuden ehkäisemisellä. Syrjäytymisen ehkäisyn parissa työtä tekevät ovat toistuvasti muistuttaneet, että ongelmiin on tärkeä puuttua jo esikouluiässsä – koko perheen tasolla.

Ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista voidaan tukea vahvistamalla opiskeluhuoltoa ja tukemalla koulupolun alkua, Terhi Päivärinta muistuttaa.

– On löydettävä tapoja tukea perheitä kasvatuksessa ja keinoja hyödyntää neuvoloiden osaamista ja kotipalvelua.

– Jos laitetaan rahaa vain oppivelvollisuuden laajentamiseen, järjestelmä ei tue näitä eniten tukea tarvitsevia riittävästi, Päivärinta muistutti.

Kuuma teema eduskuntavaaleihin

Niin Pöntynen kuin Päivärinta muistuttivat myös 2010-luvun koulutusleikkausten vaikutuksista

– Tarvitsemme ratkaisun sille, miten koulutukseen tehtyjen leikkausten kielteinen vaikutus opetuksen perusrahoitukseen voitaisiin peruuttaa. Tämä on välttämätöntä kaikille tasa-arvoisen koulutuspolun rakentamiseksi, sanoo Päivärinta.

Toisen asteen koulutukseen Kuntaliitto pohtii vaihtoehtona kohdennettuja toimenpiteitä erityisesti pudokkuusvaarassa oleville opiskelijoille.

Kuntaliiton hallitus tulee ottamaan kantaa oppivelvollisuutta koskeviin laskelmiin ja linjauksiin myöhemmin tämän kevään aikana.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio odottaa, että oppivelvollisuuden laajentaminen on keskeinen teema ensi kevään eduskuntavaaleissa.

– Odotamme että puoleet tuovat ehdotuksiaan vaaleihin, halusimme olla proaktiivisa ja tuoda laskekmat pöytään, että tiedetään mistä puhutaan, Tainio sanoi.

– Tämä on kunnille sikäli entistäkin tärkeämpää, että jos sote- ja maakuntauudistus menee maalaiin, sivistypalvelut muodostavat 60 prosenttia kuntien koko volyymistä. Vastaavaan aikaa budjetit puolittuvat. Kannamme huolta siitä, mitkä ovat kuntien mahdollisuudet investoida.

Kuntaliton laskemia kustannusvaikutuksia oppivelvollisuuden laajentamiselle.

Katso video: Rahaa ensin perusopetuksen turvaamiseen

Videon voit katsoa myös tästä >

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*