Kuntaliitto: Opiskeluhuolto tarvitsee tekijöitä henkilöstömitoituksen sijaan
Kuntaliitto ei kannata hallituksen esitystä kuraattorien ja psykologien henkilöstömitoituksesta eikä kuraattorien kelpoisuuskriteereiden kiristämistä. Kuva: Ville Miettinen
Kuntaliitto suhtautuu kriittisesti opiskeluhuollon henkilöstömitoitukseen, koska kuraattoreita ja psykologeja ei yksinkertaisesti ole saatavilla.
Hallituksen esitys henkilöstömitoituksesta on epärealistinen, sanoo kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki Kuntaliitosta.
–On huono juttu, jos mitoituksiin velvoittavaa lakia joudutaan heti rikkomaan sen takia, ettei vakansseihin saada hakijoita.
Myllymäen mukaan erityisesti psykologeista on pulaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
–Virkoja jää täyttämättä sekä kaupungeissa että haja-asutusalueilla. Vaikein tilanne on ruotsinkielisissä palveluissa. Aloituspaikkoja psykologian opintoihin pitäisi lisätä.
Hallitus esittää, että perusopetuksessa ja toisella asteella tulisi jatkossa olla vähintään yksi kuraattori 670:tä ja yksi psykologi 780:tä oppilasta kohti.
Kuraattorien henkilöstömitoituksen on määrä tulla voimaan jo ensi vuoden alusta, ja psykologien vuotta myöhemmin. Aikataulu herättää Kuntaliitossa ihmetystä.
–Kuntien pitäisi palkata kuraattorit vakituisiin työsuhteisiin vuodeksi. Vuoden 2023 alusta he siirtyvät kunnista hyvinvointialueille, Myllymäki sanoo.
Kuntaliitto toivookin, että velvoite kuraattorien henkilöstömitoituksesta tulisi voimaan vasta vuonna 2023, kun hyvinvointialueet käynnistyvät.
”Ei kuraattorin kelpoisuusvaatimusten kiristyksille”
Sitovan henkilöstömitoituksen lisäksi hallitus esittää kuraattorien kelposuuvaatimusten kiristämistä. Kuntaliitto ei tätä kannata.
Työntekijöiden saatavuuden kannalta on tärkeää, että kuraattorien kelpoisuutta ei rajata yksinomaan sosionomeille tai sosiaalityöntekijöille, Myllymäki toteaa.
–Kuraattorien kelpoisuusvaatimusten pitää olla sen verran väljät, että saamme avoimet paikat täytetyksi, sillä kuraattoreitakaan ei ole työmarkkinoilla liikaa.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan esimerkiksi yhteisöpedagogin koulutus antaa hyvät valmiudet kuraattorina toimimiselle.
Ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi Kuntaliitto edellyttää, että Åbo Akademista valmistuneet kehityspsykologit ovat jatkossakin kelpoisia toimimaan kuraattoreina.
Hallitus haluaisi rajata kuraattorien tehtävät sosionomeille sekä heille, joilla on korkeakoulututkinto sosiaalialalta tai kasvatus- tai käyttäytymistieteistä.
Lisäksi koulutukseen täytyisi sisältyä 60 opintopistettä sosiaalityön opintoja tai vastaavasti sosiaalihuollon ammattihenkilöstölle kuuluvia kursseja.
–Vaatimus 60 opintopisteen opinnoista on kohtuuton nykyisessä työvoiman saatavuustilanteessa, Myllymäki sanoo.
Positiivista hallituksen esityksessä on Kuntaliiton mukaan se, että siinä painottuu yhteisöllisen opiskeluhuollon merkitys ja ensisijaisuus.
