Kunnat ovat liikunnan ja urheilun rahoittajina avainroolissa – kuusi vinkkiä parempaan liikuntatalouteen
Joka kunnasta löytyy jalkapallokenttiä ja niiden ylläpito vie oman osuutensa kunnan liikuntarahoista. Kuva: Pixabay
Kuntaliiton liikunta- ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere painottaa fyysisen aktiivisuuden lisäämisen olevan koko kunnan asia.
– Jokaisella kunnan sektorilla on oma roolinsa siinä, että liikkuminen, liikunta ja liike lisääntyvät, Mantere kertoo.
Fyysistä aktiivisuutta voidaan lisätä kunnan joka sektorilla.
– Esimerkiksi sivistyspalveluilla on oma roolinsa, elinkeino- ja työllisyyspalveluilla omansa.
Kunta voi myös työnantajana edistää liikkumista henkilöstöpolitiikan kautta.
Kunnat käyttävät paljon rahaa liikuntatoimeen.
– Summat ovat niin merkittäviä, että jos mietitään isoa ongelmaa eli liian vähäistä liikkumista ja toimintakyvyn heikkenemistä, niin voidaan sanoa, että kunnat ovat halunneet panostaa liikuntaan ja urheiluun.
Kunnat käyttivät kokonaisuudessaan liikuntatoimeen miljardin euron verran vuonna 2023. Tuoreempia lukuja ei ole vielä saatavissa. Viime vuosina kuntien panostus liikuntatoimeen on lisääntynyt. Tätä kehitystä selittävät muun muassa investoinnit liikuntapaikkoihin sekä palkkakehitys.
– Kunnat ovat toiseksi suurin liikunnan ja urheilun rahoittaja, kotitaloudet ovat suurin rahoittaja, Mantere sanoo.
– Liikuntasektorin osuus koko kunnan taloudesta on noin viisi prosenttia.
Kuusi askelta liikuntatalouden arjessa
Lopuksi Elsa Mantere kertoo kuudesta kohdasta, joihin kannattaa kiinnittää huomiota pohdittaessa kunnan liikuntatoimen taloutta.
Ensimmäiseksi Mantere nostaa esiin kehittämisavustuspolitiikan merkityksen.
Valtion suunnalta tulee tuon tuostakin erilaisia liikunta-avustuksia kuntien haettavaksi.
Mantere kannustaa kuntia pohtimaan, miten näihin avustuksiin pystytään reagoimaan. Mikä on kunnan kyky nopeasti reagoida näihin ja saada omarahoitusosuudet kasaan? Näitäkin kysymyksiä on hyvä pohtia, Mantere näkee.
Toiseksi Mantere puhuu kohonneista ylläpitokustannuksista.
– Meillä on Suomessa hirveä määrä liikuntapaikkoja, mutta niiden ylläpitokustannukset ovat valtavat. Kannattaa pohtia, miten olemassa olevia tiloja pystytään käyttämään tehokkaasti. Miten niistä saadaan kaikki irti? Mitä tehdään rakennuksille, jotka ovat käyttöikänsä päässä?
Kolmanneksi on hyvä pitää mielessä liikuntapaikkarakentamisen pienenevät avustusmäärärahat. Valtion tuki liikuntapaikkarakentamiseen on pienentynyt ja luultavasti pienenee jatkossakin.
– Kuntien rooli liikuntapaikkarakentamisessa kasvaa. Pitää miettiä, miten olosuhteita pystytään kehittämään omalla rahalla. Ja toisaalta, mikä on muiden toimijoiden, kuten yksityisen sektorin mahdollisuus rakentaa liikuntapaikkoja.
Neljäntenä Mantere nostaa esiin, miten yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa kannattaa jatkossakin panostaa.
Sitten viidentenä kohtana katse on hyvä kohdistaa siihen, miten kunnassa toteutetaan palveluiden laadukkuutta ja yhdenvertaisuutta.
Lopuksi (kuudes vinkki) Mantere palaa siihen, mistä hän aloittikin.
– Miten koko kunta pystyy olemaan sen ajatuksen takana, että liikettä tarvitsemme lisää.
Liikunta- ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Mantere puhui edellä mainituista aiheista Kuntaliiton Taloustorstai-lähetyksessä viime viikon torstaina.
Taloustorstai
Kuntaliiton Taloustorstai-lähetykset ovat maksuttomia.
Suorat lähetykset ja tallenteet tuottaa Studio Linjat.
Taloustorstai on kanava nopeaan tiedonvälitykseen, ajankohtaisten asioiden esille nostoon ja keskustelun pohjaksi.
Taloustorstai käsittelee kuntatalouden ajankohtaisia aihepiirejä Kuntaliiton talousyksikön asiantuntijoiden johdolla.
Myös osallistujilla on mahdollisuus osallistua Taloustorstaihin ja saada vastauksia kysymyksiinsä.
Syksyn 2025 Taloustorstai-lähetykset klo 9.30–12: 14.8., 25.9. ja 27.11.
Taloustorstai: Linkki Kuntaliiton sivulle.
Lue myös:
Luitko jo?
