Kysely: Heikko lukutaito haittaa työllistymistä merkittävästi – "Aikuisten lukutaitoon panostaminen on tehokas työllisyystoimi"

Heikko lukutaito on esteenä työllistymiselle, selviää Helsingin työllisyyspalvelujen ja Lukukeskuksen tuottamasta kyselystä.

Työnhakijoiden lukutaidon merkitystä työllistymiseen kartoittaneeseen selvitykseen vastasi reilut 50 Helsingin työllisyyspalveluiden asiakaspalvelutyötä tekevää ammattilaista.

Joka kolmas työllisyyspalvelujen asiantuntija arvioi, että heikko lukutaito on merkittävä este suomea äidinkielenään puhuvan työnhakijan työllistymiselle.

Noin 40 prosenttia vastanneista arvioi, että heikon lukutaidon omaavia työnhakijoita on aiempaa enemmän, ja 80 prosenttia kertoi työnhakijoiden itse arvioineen heikon lukutaidon olevan esteenä työnhaulle.

Kyselyssä lukutaidon määriteltiin tarkoittavan kykyä ymmärtää lukemaansa, taitoa kirjoittaa tai täyttää lomakkeisiin vaadittavat tiedot sekä laajempia arjen tekstitaitoja. Kyselyssä selvitettiin niin suomessa syntyneiden, suomea äidinkielenään puhuvien kuin Suomeen muuttaneiden, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asiakkaiden lukutaidon vaikutusta työllistymiseen.

Heikko lukutaito vaikeuttaa sekä suomalaistaustaisten että muualta muuttaneiden työnsaantia. Ongelma ei siis selity kielitaidon puutteella, vaan kyselyssä tarkasteltiin nimenomaan työnhakijan luku- ja kirjoitustaitoa.

Asiantuntijoiden vastauksista välittyy myös, että työnhakijoilta edellytetään aiempaa parempaa lukutaitoa työnhakuun liittyvien palveluiden siirryttyä sähköisiksi. Digipalveluiden käyttö edellyttää hyvää hahmotuskykyä ja lukutaitoa. Lomakkeita taas on vaikea täyttää vajavaisella kirjoitustaidolla.  

-Joillain työnhakijoilla on saattanut jäädä peruskoulu kesken ja nyt viimeistään havahdutaan siihen, että työtä hakiessa on osattava kirjoittaa kohteliaasti ja laittaa yhdyssanat oikein. Ääripäässä työnhakija ei erota pieniä ja isoja aakkosia toisistaan. Näppäimistöllä näkyvät isot kirjaimet ja ruudulle ilmestyvät pienet kirjaimet aiheuttavat hämmennystä, Helsingin työllisyyspalveluiden projektisuunnittelija Anni Rolig sanoo tiedotteessa.

Lukutaidon taso tulisi tunnistaa

Kolmannes työllisyyspalvelujen asiantuntijoista arvelee usein jättäneensä työpaikan tarjoamatta, koska hakijan luku- ja kirjoitustaito ei ole ole riittävä. Toinen kolmannes asiantuntijoista arvelee näin käyneen joskus. 

Työnhaun onnistumisen kannalta asiakkaan osaamistason ja lukutaidon tason tunnistaminen olisi tärkeää, jotta mahdolliset tukipalvelut olisivat käytettävissä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silti lähes puolet työllisyyspalvelujen asiantuntijoista ei tiedä asiakkaansa luku- ja kirjoitustaidon tasoa työnhaun alkaessa. Alle kymmenes asiantuntijoista saa tiedon osaamisesta etukäteen.

-Useimmiten kielitaitoa ei ole testattu. Jos on epäselvä tilanne, saatan vinkata asiantuntijalle, että laaja kielitaidon arvio olisi paikallaan, kertoo eräs kyselyyn vastannut.

-Usein on tilanne, ettei lukutaidon taso ole mistään tiedossa. Aiemmasta testauksesta voi olla huomattavan pitkä aika, kertoo toinen vastaaja.

Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että lähes puolet kyselyyn vastanneista työllistymispalvelujen asiantuntijoista ei tiedä asiakkaansa lukutaidon tasoa työnhaun alkaessa.

-Tällöin ongelma voi jäädä tunnistamatta ja työnhaun vaikeudet turhaan pitkittyä. Meiltä puuttuvat myös riittävät tukitoimet aikuisten lukutaidon vahvistamiseksi, Jäkkö toteaa .  

-Ylipäänsä meidän pitäisi ymmärtää paremmin aikuisten lukutaitoon liittyviä vaikeuksia. Suomalaisista aikuisista 11 prosentilla on tilastollisesti heikko lukutaito. Arviolta 750 000 suomalaista hyötyisi selkokielestä. Samalla työelämän ja koko yhteiskunnan vaatimukset lukutaidollemme ovat entistä moninaisemmat. Aikuisten lukutaitoon panostaminen on tehokas työllisyystoimi.

Selvitys Lukukeskuksen verkkosivuilla