Lapset kirjastoasioissa usein lapsipuolen asemassa

Tuoreessa arviossa todetaan, että valtaosa kirjastoista pitää lasten palveluihin liittyviä henkilöstöresurssejaan riittämättöminä.

Kirjasto puuttuu monessa kunnassa lapsia koskevista päätöksentekoa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Kirjastopalvelut ovat raportin mukaan huonosti mukana myös kuntien lapsia koskevissa hyvinvointisuunnitelmissa. Vain joka kymmenennessä kunnassa hyvinvointikertomukseen on otettu mukaan tunnuslukuja, jotka koskevat lasten kirjastopalveluja.

Tietoa lasten kirjastopalveluista on koottu aluehallintovirastojen peruspalvelujen arviointiraporttiin.

Kirjastot näkevät kuitenkin lasten lukemisen ja lukuharrastuksen edistämisen hyvin keskeiseksi ja merkitykselliseksi tehtäväkseen. Silti vain neljännes kirjastoista arvioi henkilöstöresurssinsa riittäviksi. Erityisesti pienissä kirjastoissa koetaan, että lasten lukemisen edistämiseen ei pystytä riittävästi paneutumaan.

Perinteistä aineistoa on, uutta puuttuu

Perinteistä aineistoa lasten lukutaidon ja lukemisen innostamisen edistämiseen kirjastoilla on hyvät kokoelmat. Sen sijaan uusia aineistomuotoja kuten e-kirjoja ja pelejä on niukasti. Lasten aineiston suunnitelmallinen hankinta- ja kokoelmatyö on todettu vähäiseksi.

Lapsille suunnatut kirjastopalvelut painottuvat perinteisesti satutunteihin, lukudiplomeihin sekä kirjastonkäytön ja tiedonhankintataitojen opetukseen. Läksykerhoja erityisille oppijoille tai lukuneuvontaa lasten vanhemmille on tarjolla vähemmän, raportista selviää.

Kirjastojen tärkein yhteistyökumppani on koulutoimi. Lähes kaikki kirjastot tekevät sen kanssa yhteistyötä joko säännöllisesti tai kertaluontoisesti. Myös varhaiskasvatuksen kanssa useimmat kirjastot ovat yhteistyössä. Yhteistyö perustuu useimmiten vakiintuneisiin käytäntöihin tai sitä tehdään tarpeen mukaan tai pyydettäessä