Yliopistokoulutetuista lastentarhanopettajista on krooninen pula. (Kuva: Seppo Haavisto)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut 1 000 aloituspaikan lisäyksistä lastentarhanopettajien koulutukseen yliopistoissa. Lisäykset toteutetaan vuosina 2018–2021 hallituksen varaaman 28 miljoonan euron määrärahan turvin.

Ensi vuonna paikkoja lisätään 200, samoin vuonna 2019. Vuosina 2020 ja 2021 opiskelupaikkoja lisätään 300:lla vuosittain.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen, kok., mukaan koulutusmäärien lisäyksillä voidaan vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja kytkeä varhaiskasvatusta yhä tiiviimmin osaksi koulutusjärjestelmää.

Yliopistokoulutetuista lastentarhanopettajista on krooninen pula. Kesäkuussa julkaistun varhaiskasvatuksen tiekartan mukaan henkilöstön osaamista kehitettäisiin uudistamalla sekä koulutusta että kelpoisuusvaatimuksia.

Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne on toisen asteen koulutuksen saaneita voimakkaasti painottava. Tiekartassa esitetään, että selkeä enemmistö päiväkotien hoito-, kasvatus ja opetushenkilöstöstä olisi jatkossa korkea-asteen koulutuksen suorittaneita. Jokaisessa lapsiryhmässä tulisi olla vähintään yksi yliopistokoulutettu opettaja. Heidän lisäkseen tarvitaan jatkossakin sekä lastenhoitajia että varhaiskasvatuksen sosionomeja niin, että kullakin ammattikunnalla on oma profiilinsa.

Grahn-Laasosen mukaan nyt tehty päätös lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämisestä yliopistoissa perustuu tutkittuun tietoon varhaiskasvatuksen merkityksestä lasten kasvulle ja kehitykselle.

– Moniammatillinen yhteistyö on suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus. Varhaiskasvatus tukee oppimista ja on tutkimusten mukaan vaikuttavaa syrjäytymisen ehkäisyä. Se tasaa kotitaustaeroja, tukee varhaista oppimista ja mahdollistaa lapsen ja perheen ongelmien varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaisen avun, Grahn-Laasonen korostaa.

Varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävän kasvatustieteiden kandidaatin tutkintojen tutkintomääriä kasvatetaan yliopistoissa asteittain. Opintoja pyritään myös nopeuttamaan lukemalla hyväksi aiempia opintoja. Etä- ja monimuoto-opiskelu on myös mahdollista, esimerkiksi kasvatustieteen perus- ja aineopintoja on mahdollista suorittaa verkossa.

Aiheesta aiemmin:

Uusi työryhmä selvittää sote-uudistuksen vaikutukset lasten ja nuorten palveluihin

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Taitoa Saaga on raportointityökalu tiedolla johtamiseen

Ilmoitus