Luitko tämän: Väkivallan uhka synkistää koululaisen elämää Suomessa – Kelan ex-pääjohtaja Elli Aaltonen kertoo, mitä viimeistään nyt on tehtävä
Huono-osaisuuden ilmentymiä on nähtävissä laaja-alaisesti Suomessa, arvioi Elli Aaltonen. Kuva: Timo Seppäläinen
SPR:n puheenjohtaja ja Kelan ex-pääjohtaja Elli Aaltonen ei kaunistele yhteiskuntaa, jossa lapset ja nuoret elävät.
– Hätähuutoja on nähty jo pitkään.
Aikuiset kohtaavat samoja asioita kuin lapset, mutta pienimmät ovat erityisen haavoittuvaisia turvattomuutta aiheuttaville tekijöille.
– Eniten olen huolissani, miten lapset ja nuoret voivat.
Hetkeä ennen Elli Aaltosen haastattelua, torstaina, poliisi kertoi lisätietoja Pirkkalan koulupuukotuksen tutkinnasta.
Kolme alle 15-vuotiasta tyttöä loukkaantui teräaseella toteutetussa väkivallanteossa tiistaina. Teosta epäillään samaa koulua käyvää 16-vuotiasta poikaa.
Kuluvalla viikolla poliisi on ollut liikkeellä koulu-uhkauksien takia ainakin Espoossa ja Kuopiossa.
Hämeenlinnassa keskiviikkona alle 12-vuotias lapsi puukotti toista alle 12-vuotiasta lasta.
Viikko on ollut monessa kodissa kamala, suruntäyteinen.
Elli Aaltosen mukaan lasten ja nuorten toisiinsa kohdistamien uhkausten ja väkivallan jatkumoa ei pidä selitellä vain tällaisen toiminnan kopiointina.
Jos lapsi kopioi jotain tällaista, niin jostainhan sekin kertoo, hän huomauttaa.
– Henkistä turvallisuutta rakennetaan läpi elämän. Se on ihan varmasti kodin tehtävä. Ja julkisten palvelujen on annettava tukea perheelle, kun huomataan tuen tarvetta.
– Henkisen turvallisuuden rakenteet ovat nyt vaurioituneet tai rikkoutuneet monelta ihmisiltä.
Ongelmia ei voi lakaista maton alle
SPR:n puheenjohtajana Elli Aaltonen on roolissaan myös edistämässä järjestön toimintavalmiutta, jos vaikkapa juuri kouluissa on jokin hätä ja tarvitaan kriisiapua.
SPR:ssä on eri kriiseissä huomattu, että konkreettisen ja materiaalisen avun lisäksi on tarjottava henkistä tukea ja sosiaalista tukea.
– Tätä kohtaamista tarvitaan nyt monella tasolla. Sosiaaliturvalla ja palveluilla on iso vastuu siitä, perheitä kuunnellaan ja ollaan mukana heidän kohtaamissaan haasteissa.
Elli Aaltonen painottaa, että kuluneella viikoilla sattuneisiin kriiseihin on reagoitu hyvin.
– Opettajat ovat reagoineet hyvin, poliisit ovat reagoineet hyvin. Mehän yleensäkin reagoidaan hyvin.
Vaikka kriiseihin reagoitaisiin hyvin, se ei yksin ratkaise ongelmia, jotka aiheuttavat näitä kriisejä.
– Uhkamaailma on lapsilla ja nuorilla aivan toisenlainen kuin oli ennen. Nyt on kaikenlaisia nettisivuja ja väkivaltapelejä. On vaatimuksia olla kaveriporukassa ulkoisesti tietynlainen. Jos ei täytä ikätovereiden keskuudessa olevia vaatimuksia, voi jäädä herkästi yksin.
Sodan pelkokin on läsnä tässä ajassa, jota leimaavat uudenlaiset puheet maailmanjärjestyksestä.
– Iso ulkoinen turvattomuus on totta ja realismia.
Samaan aikaan hyvinvointialueiden budjettirahoista lasketaan kaksi prosenttia ennaltaehkäisevään työhön, Aaltonen pohtii.
Pitkä tie kuljettavana
Köyhyys on yksi ongelma, mutta huono-osaisuuden ilmentymiä on nähtävissä laaja-alaisesti Suomessa.
Sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäisevää työtä olisi tehtävä enemmän ja ongelmiin olisi havahduttava laajemmin, jotta turvallisuutta voitaisiin vahvistaa.
– Tarvitaan ihmisten osallistamista, toisen ymmärtämistä ja sosiaalista tukemista.
Lisäksi Elli Aaltonen painottaa, että parantavaa työtä on tehtävä pitkään. Esimerkiksi koulut eivät ole enää samanlaisia kuin ne olivat ennen.
Vaikka omassa koulussa ei olisikaan tapahtunut mitään kauheaa, niin lapset ovat hyvin tietoisia, mitä muualla on tapahtunut, Elli Aaltonen lisää.
Turvallinen kortteli
Suomalaiset ovat tottuneet tekemään asioita omin päin.
– Tehdään kaikissa ikäryhmissä asioita paljolti yksin.
Nyt olisi viimeistään aika tehdä asioita enemmän yhdessä, toisista välittäen.
– Meillä on oltava yhteistä toivoa yhteiskunnasta, missä huolehditaan kaikista, huolehditaan omasta lähipiiristä, kodista ja korttelista.
Lue myös:
Luitko jo?
