Mielipide: Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset aiheuttavat pysyviä vaurioita
Mikkelin kaupunginvaltuutettu (sd.) Jarno Strengell kirjoittaa, että yritysten tarve kohdistuu erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä oli vuoden 2023 alussa 136, opiskelijoita vuoden aikana 347 700.
Ammatillista koulutusta koskeva opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus oli 2,1 miljardia euroa.
Suurimmat koulutusalat olivat tekniikka, terveys- ja hyvinvointi sekä palvelualat.
Kaksi kolmasosaa opiskelijoista oli aikuisia, jotka ovat alan vaihtajia, osaamisen päivittäjiä ja maahanmuuttajia.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus oli 2012 samansuuruinen kuin 2023.
Koska kustannukset ja opiskelijamäärät ovat nousseet sekä erityisen tuen opiskelijamäärä kasvanut noin 50 prosenttia yli 35 000 opiskelijaan, ei nykyinen rahoitus riitä turvaamaan laadukasta opetusta.
Kauppakamarien 2023 osaajakyselyn mukaan 59 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.
Yritysten tarve kohdistuu erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin.
Hallituksen kevään 2024 päätös leikata ammatillisen koulutuksen rahoituksesta viisi prosenttia sekä joidenkin koulutuksen järjestäjien varautuminen kahdenkymmenen prosentin tulojen vähenemiseen 2027 mennessä, heikentävät oppilaiden oppimisympäristöjä ja osaavan henkilöstön palkkaamista.
Ammatin vaihtajilta kokonaisen tutkinnon opiskelun kieltäminen ei tue elinikäisen oppimisen periaatetta.
Jokaisen kansanedustajan tulisi muistaa valtion 2025 talousarviokäsittelyssä, että varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset, aiheuttavat pysyviä vaurioita lasten tulevaisuuteen.
Oppilaiden osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa Suomi on tippunut 2000-luvulla yli 10 sijaa.
Oppivelvollisuusiän nostamisella 18 ikävuoteen 2021, oli tarkoitus vähentää nuorten syrjäytymistä peruskoulun jälkeen, ammatillisen koulutuksen nuorten- ja aikuisten rahoituksen vaje, ei tue tätä päämäärää.
Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.
Jarno Strengell
kaupunginvaltuutettu (sd.), Mikkeli
ammattiopiston JHL-pääluottamusmies
