Muraalit valtaavat seiniä – kaupunkikulttuurin uudet muodot leviävät

Muraaleja syntyy nyt nopeasti eri puolilla Suomea. Ne ovat osa kehittyvää kaupunkikulttuuria, johon kuuluu laajemminkin julkisten tilojen haltuunotto erilaisina tapahtumina kuten siivouspäivä, ravintolapäivä ja erilaiset katufestivaalit.

Muraalien yleistymistä voi pitää myös jonkinlaisena kehittyneenä versiona monimuotoisille ja ristiriitoja herättäville graffiteille. Nyt muraaleilla tai graffiteilla piristetään kaupunkinäkymiä, ja sen imagonmuutoksesta kertoo kokoava nimitys katutaide.

UPEA18-festivaali eri puolilla

Hyvinkäällä syntyy parhaillaan suuri perhosaiheinen muraali UPEA18 -taidefestivaalin  yhteydessä.

UPEA18-taidefestivaalin aikana toteutetaan tänä vuonna 20 pysyvää julkista taideteosta 12 kaupunkiin ympäri maan. Hyvinkään teoksen toteuttaa ranskalainen luontoyhteyttä etsivä Mantra. Hän maalaa teoksen Hyvinkään keskustaan asuinkerrostalon päätyseinään. Teoksen arvioidaan valmistuvan ensi viikon alkuun mennessä.

Muraali näkyy kaupungin läpäisevälle junaliikenteelle kahden aiemman UPEA-taidefestivaalin teoksen tavoin.

Hyvinkään teoksen toteuttamisessa on mukana Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkään kaupunki, Tikkurila, Pintaväri ja Dinolift. Hyvinkää osallistuu kolmatta kertaa UPEA-taidefestivaaliin.

Kolmatta kertaa järjestettävä valtakunnallinen UPEA18-taidefestivaali tuo 20 pysyvää julkisen taiteen teosta 12 kaupunkiin eri puolille maata. Kolmatta vuotta järjestettävä UPEA. Julkisen taiteen ja taiteilijoiden tunnettuuden parantamista tavoittelevan festivaalin toteuttaa Upeart-taidekollektiivi. Festivaali järjestetään 1.– 30.9.

Kotka saa kaksi muraalia

Kotkalaisen asuinkerrostalon päätyseinään on osana UPEA18-festivaalia maalattu surrealistinen, fantasiamaailman lumoa henkivä muraali, tekijänä ukrainalaistaiteilija Waone Interesni Kazkin. Kotkan kaupunki osallistui nyt toisena peräkkäisenä vuotena UPEA-taidefestivaaliin. Waonen todellisuuden ja mielikuvituksen rajoilla häilyvän teoksen syntyä on seurattu Kotkan katukuvassa.

Kaupungin toinen UPEA18‑muraali valmistui viime viikolla, kun Helen Bur sai maalaustyönsä päätökseen.

Betonia peittoon Helsingissä

Helsinki Urban Art  levittää Helsingissä aktiivisesti katutaidetta. Se kertoo olevansa kaupunkitaiteeseen erikoistunut yhdistys, joka tuo taidetta kaupunkitilaan osaksi ihmisten elämää. Yhdistys tekee ympäristöä elävöittävää taidetta monissa muodoissa Helsingissä, muualla Suomessa ja myös ulkomailla.

Yhdistys haluaa tuoda esiin uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa. Se kertoo luovansa yhteisöllistä kaupunkikulttuuria sekä etsivänsä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin taiteen ja aktivismin keinoin. Helsinki Urban Art tekee yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten katutaiteen tekijöiden kanssa.

Yhdistyksen organisoimaa katutaidetta on nähtävissä eri puolilla kaupunkia, mutta erityisesti Itä-Pasilan betonivoittoinen kaupunginosa  on saanut seinilleen runsaasti töitä. Itä-Pasilaan tulee yhä lisää katutaidetta. Muuallakin Helsingissä töihin voi törmätä katujen varsilla esimerkiksi sähkökaapeissa.

Katutaide leviää monessa muodossa

Useat kunnat eri puolilla teettävät maalauksia elävöittämään tunneleita ja muita paikkoja. Tarjolla on myös varta vasten graffitteja varten pystytettyjä seiniä. Myös yksittäiset taloyhtiöt ovat oma-aloitteisesti teettäneet seinämaalauksia niin katujulkisivuihinsa kuin piristämään sisäpihanäkymiään. Motiivina on voinut olla myös tilaamattomien töhryjen hillintä.

Muraalien kirjo on suuri. On esittävää taidetta, abstraktioita, perinteisiä graffiteja. On valtavia, suurten seinien kokoisia ja hyvin pieniä töitä

Graffitit ja kaupunkitilan haltuunotto kiinnostavat myös taidemuseoita. Helsingin kaupungin taidemuseo HAM järjesti keväällä laajan Graffiti-näyttelyn, jossa esiteltiin graffitikulttuurin eri puolia ja kaupunkitilan omistajuutta. Mukana näyttelyssä oli sekä laillisia että laittomia graffititöitä.

Stop töhryille ‑kampanja herätti ristiriitoja

Aika on kulkenut etäälle Helsingin kaupungin takavuosien Stop töhryille ‑kampanjasta , jossa ajettiin nollatoleranssia kaikelle seinille maalaamiselle. Kampanja alkoi 1998 ja kesti kymmenen vuotta.

Kaikki töhryt eivät ole taidetta, mutta töhryn ja taiteen raja on hämärtynyt. Joka tapauksessa osa on silkkaa ilkivaltaa, josta ovat kärsineet muun muassa rakennukset ja junavaunut. Graffitien poistaminen työllistää yrityksiä.

Mutta Stop töhryille ‑kampanjassa peitettiin myös laillisesti luvan perusteella toteutettuja graffiteja. Tavoite oli hävittää kaikki katutaide, maalaukset, tagit, julisteet ja tarrat.

Kampanja herätti ristiriitoja Helsingin sekä viranhaltija- että luottamushenkilöorganisaatioissa. Vähitellen suunta kääntyi, ja vuonna 2009 Suvilahteen perustettiin laillinen graffitientekopaikka. Kaupungin kulttuuritoimi palkitsi sen vuoden 2009 kulttuuritekona.

Luvallisia graffitiseiniä on muissakin kaupungeissa. Graffiteja toteutetaan myös erilaisilla festivaaleilla.