Myös uusille insinööreille ja sairaanhoitajille on tilausta kovia kokeneissa kunnissa – Itäistä Suomea vahvistetaan lisäämällä aloituspaikkoja koulutuksiin

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) on päättänyt noin 10 miljoonan euron rahoituksesta itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.

Rahoituksesta noin kuusi miljoonaa euroa kohdistetaan korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ja noin neljä miljoonaa euroa alueen tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa myös, että rahoitettava toiminta tapahtuu Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa tai Kainuussa.

Opetusneuvos Maija Innola vastaa, että itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseen suunnatut toimenpiteet pohjautuvat edellä mainittuihin alueisiin tuntuvasti vaikuttaneisiin ja poikkeuksellisiin tapahtumiin.

Koronapandemian vaikutukset, Venäjän hyökkäyssodan seurauksena sulkeutunut raja sekä muut haasteet, kuten työllisyystilanne ja investointien puute, ovat kurittaneet erityisesti itäistä Suomea.

Nyt päätetty rahoitus mahdollistaa yhteensä 257 uuden aloituspaikan lisäyksen vuonna 2023 alkaviin koulutuksiin itäisessä Suomessa.

Yliopistojen koulutukseen kohdentuu 75 aloituspaikkaa, joista 30 tohtorikoulutukseen. Ammattikorkeakouluille kohdentuu 182 uutta aloituspaikkaa.

– Näillä aloituspaikoilla luodaan tulevaisuutta ja vahvistetaan osaamista sekä vastataan työvoimapulaan maakunnissa. Toki näiden aloituspaikkojen lisääntymisen vaikutus ulottuu myös kuntiin samalla, kun maakunnan elinvoima lisääntyy.

Itäisessä Suomessa valmistuneista opiskelijoista osa jää opiskelualueelle ja osa muuttaa pois.

– Tulevaisuus näyttää sitten aina, miten paljon esimerkiksi opiskelupaikan läheltä löytyy töitä. Silläkin on vaikutusta, miten paljon on opintojen aikana saatu luotua kontaktipintaa työelämään. Moneen koulutukseen kuuluu jaksoja työelämässä, harjoittelua ja muuta. Tätä kautta opiskelijat voivat saada kytkentöjä yrityksiin, mikä hyödyttää opiskelijan osaamisen kertymistä.

Myös yritykset voivat hyötyä toimialueellaan sijaitsevista opiskelupaikoista ja yhteistyöstä koulutuksen järjestäjän kanssa, Innola jatkaa.

Näihin kouluihin saatiin lisää opiskelupaikkoja

Nyt lisättyjen opiskelualoituspaikkojen valinnat tehtiin korkeakoulujen esitysten pohjalta painottaen työvoima- ja osaajatarvetta sekä koulutusten kytkeytymistä korkeakoulun strategiaan.

Lisäpaikkoja saaneet korkeakoulut olivat Savonia-ammattikorkeakoulu (insinööri, tietotekniikka) Pohjois-Savossa, Karelia-ammattikorkeakoulu (insinööri, tieto- ja viestintätekniikka) Pohjois-Karjalassa, Diakonia-ammattikorkeakoulu (sairaanhoitaja) Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (insinööri, kehittyvä elintarviketekniikka) Kymenlaaksossa.

Edellä mainittujen korkeakoulujen tavoin lisäpaikkoja saivat myös LAB-ammattikorkeakoulu (sairaanhoitaja) Etelä-Karjalassa, Kajaanin ammattikorkeakoulu (sairaanhoitaja) Kainuussa ja LUT-yliopisto, joka vetää lisää kauppatieteiden kandidaateiksi, maistereiksi ja tohtoreiksi sekä tekniikan tohtoreiksi hamuavia Etelä-Karjalaan.

Yhteensä eniten lisää aloituspaikkoja, 45, sai Itä-Suomen yliopisto. Kyseiset aloituspaikat jakautuvat useampaan eri hakukohteeseen.

TKI-osaamista vahvistetaan

Ministeriö myönsi rahoitusta myös kuudelle korkeakoululle tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen tai niiden päivittämiseen. Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan välineitä, aineistoja ja palveluita, jotka mahdollistavat tutkimustyötä ja vahvistavat osaamista sekä tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia.

Rahoitettavat toimet kytkeytyvät alueiden omiin vahvuuksiin ja elinvoiman kasvuun sekä kunkin korkeakoulun strategiaan. Toiminnalla vahvistetaan korkeakoulun TKI-osaamista ja yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja TKI-toimijoiden kanssa.

TKI-toiminnalla tarkoitetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Korkeakoulut sitoutuvat ylläpitämään infrastruktuureja investoinnin jälkeen. Tutkimusinfrastruktuurirahoitusta kohdentuu viiden maakunnan alueelle.