#munmuhos-merkillä Instagramiin laitettuja kuvia muhoslaisesta arjesta.

Tämä ei vetele. Ikävät uutiset Muhoksesta eivät anna oikeaa kuvaa kunnasta. Asukkaiden mielestä Muhoksella on hyvä olla ja elää.

Mutta miksi otsikot kertovat muuta? Lukion rehtori Minna Kemppainen kysyi Facebook-tilillään, miten muhoslaiset voisivat itse olla mukana nostamassa kunnan mainetta.

Rehtori jätti viestinsä kesäkuussa, ja heti sen jälkeen alkoi tapahtua. Vapaaehtoisten aktiivinen porukka alkoi kehittää kuntalaisten omaa brändäystä #munmuhos-merkin avulla. Instagramiin tuli tunnisteella hienoja luontokuvia ja pikkutarinoita hyväntuulisista arkisista tapauksista ja tapahtumista.

Yksi aktiiveista on Jaakko Räisänen, joka on asunut Muhoksella kymmenen vuotta. Hän on yrittäjä ja myös aktiivinen Mimmi Valleyssa, muhoslaisten yrittäjyyttä edistävässä vapaaehtoisten yhteisössä.

Aktiivisten kuntalaisten porukka alkoi pohtia nyt, millainen olisi kuntalaisten itsensä omistama Muhos-brändi. Ja voisivatko kuntalaiset itse ylläpitää sitä? Instagramin lisäksi #munmuhos sai oman Facebook-tilin, ja parhaillaan asukkaat työstävät sille omia verkkosivuja.

– Kunta on ollut aktiivisesti mukana ja esimerkiksi markkinoinut meidän tapahtumia, Räisänen kertoo.

Hänellä oli jo yrittäjyyttä edistävän verkoston kautta kokemusta yhteistyöstä kunnan kanssa. Verkosto oli muun muassa ollut suunnittelemassa kuntalaisten kanssa omaa ehdotusta kuntastrategiaksi edelliselle valtuustokaudelle.

Brändiryhmän vapaaehtoisissa on mukana myös innokkaita kunnan palveluksessa olevia aktiiveja.

Merkityksellistä vapaaehtoistyötä

Miksi asukkaat ovat tehneet kuntansa brändäyksestä harrastuksen? Räisänen sanoo, että vapaa-aikansa voisi tietysti käyttää muutoinkin mutta että oman kunnan positiivisen maineen kasvattaminen tuntuu merkitykselliseltä. Motivaatiota tulee myös kuntarakkaudesta.

Siksi toisekseen yhteisiä tapaamisia on parin tunnin verran joka toinen viikko, muutakin ehtii harrastaa. Kunnan brändäämistä on miettimässä ja viemässä eteenpäin illasta riippuen 10–20 henkeä.

– Kunnan pieni koko on etu, sillä jo pari kolme aktiivista ihmistä voi vaikuttaa, Räisänen sanoo.

Aktiivisten ryhmä on pohtinut muun muassa, kuinka tuoda esille maalla asumisen järkevyyttä. He näkevät heikkoja signaaleja maaseudun vastauksesta kaupungistumiseen: nykyteknologian ansiosta maalla asumisessa on paljonkin ideaa.

Some-näkyvyyden lisäksi ryhmä on vaikuttanut esimerkiksi valtuustoon ja pyrkinyt muistuttamaan, että keskusteluissa on mahdollista ottaa mukaan enempi innovatiivinen ja ratkaisukeskeinen suunta.

– Olemme miettineet yleisemminkin, kuinka kuntalaisina olemme vastuussa kunnasta sekä sitä, kuinka kuntalaisuutta voidaan johtaa. Hyvin johdettuna kuntalaisuus tuottaa hyvinvointia, kun huomamme oikeita asioita. On henkistä hyvinvointia olla asuinpaikalle kiitollinen eikä katkera.

Muhoksella puhutaan nyt myös kunnan kylistä, sillä niissäkin tehdään omaleimaista ja aktiivista vapaaehtoistyötä. Kyläkulttuurin lisäksi kyläilykulttuuri kukoistaa.

– Iso kysymys on, tyydymmekö kohtaloomme vai voimmeko olla muutoksen moottoreita.

Porukalla on mietitty sitäkin, mikä Muhoksen erottaa muista. Yksi tällainen tekijä voisi olla mahdollisuus kehittää omavaraistaloutta. Se voisi olla yksi tuleva kehityksen kohde.

Tekeillä oleville verkkosivuille on tarkoitus koota muhoslaisten tarinoita siitä, miksi he ovat muuttaneet kuntaan tai mikä saa asukkaat pysymään Muhoksella.

– Olemme ajatelleet, että kunnan omat verkkosivut ja somekanavat ovat vähän virallisempia, kuten kuntamarkkinointi ylipäätään. Kuntalaisten oma voisi olla rohkeampi.

Laajempi näkökulma kunnan kehittämiseen

Kunnantalolla aktiivisia muhoslaisia katsellaan hyvällä. Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta sanoo, että hän itsekin käy mielellään mukana tapaamisissa. Tosin edellisellä kerralla hän ei päällekkäisen tapaamisen takia päässyt mukaan, mutta ensi viikolla ollaan koolla jälleen.

Syvävirta on huomannut, että aktiivisuus kunnassa on vuosi vuodelta kasvanut. Hänen mielestään on hienoa saada asukkaat mukaan kuntaa kehittämään. Silloin saadaan laajempi näkemys siitä, millaista tulevaisuuden Muhosta tehdään.

Kunnanvirastossa halutaan kuulla myös, millaisina asukkaat pitävät kunnan palveluja ja miten niitä pitäisi kehittää.

– Tarvitsemme uudistusta myös brändityöhön ja kuntalaiset siihenkin mukaan.

Syvävirran mielestä aktiivinen yhteistyö tuo parhaimmillaan laajaa näkökulmaa kunnan kehittämiseen sekä demokratian lujittumista.

Konkreettista kerrottavaakin yhteistyöstä on jo. Yrittäjyyttä edistävä vapaaehtoisten yhteisö ehdotti, että kunta voisi järjestää yhteisöllisen ilmaisen tilan, jossa esimerkiksi järjestöt voisivat kokoontua ja etäpäivää tekevät voisivat käydä töissä.

Tällainen järjestyi kunnantalon siivestä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*