”Nuoria pitää moikata heidän omalla reviirillään” – Jalkautuvaan toimintaan pitkään panostanut Vantaa sai ministeritason kiitosta poikkeusajan nuorisotyöstä

Perjantai, 13. päivä maaliskuuta. Siitä asti kuntien ja kaupunkien nuorisotilat ovat olleet suljettuina koronapandemian vuoksi. Ja siitä asti on myös ollut huoli siitä, miten nuoret tavoitetaan.

Kunnat ovat reagoineet tilanteeseen eri tavoin. Useat kunnat ovat omaksuneet kriisiajan toimintamallin Vantaan esimerkin innoittamina.

Vantaalla on tehty jalkautuvaa nuorisotyötä jo 30 vuotta menemällä sinne, missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa.

– Mennään kohtaamaan nuoria. Tämä on se peruskonsepti. Jutellaan nuorten kanssa, kysytään miten menee, onko tarvetta tukea jotenkin. Jos on tarvetta ohjata muihin palveluihin, teemme niin, sanoo Vantaan nuorisotyön päällikkö Pekka Mäkelä.

Kun korona sulki nuorisotilat, nuorien kohtaaminen piti miettiä uusiksi.

-Todettiin, että jalkaudutaan poikkeusoloissa mahdollisimman paljon huudeille, Mäkelä kertaa.

Käytännössä tämä tarkoitti, että 40-50 nuorisotyöntekijää, eli lähes kaikki, jotka on koulutettu tähän työmuotoon, olivat mukana.

Korona-aikana työ on ollut poikkeuksellisen vaativaa turvallisuus- ja hygieniavaatimusten takia.

– Sen takia jouduttiin miettimään koko paletti uusiksi, miten se tehdään turvallisesti ja miten työtä voidaan silti hoitaa. Tehtiin uusia turvaohjeita, organisoitiin työtä uudelleen, Mäkelä kertoo.

– Tehtiin ihan toimintamalli, miten Vantaalla tehdään, ennen kuin aloitetaan, ja sitten koulutettiin ihmiset siihen, että näin se on turvallista tehdä ja näin on hyvä kohdata nuoria.

Ministeri kiitti

Mäkelän mukaan Vantaan malli on saanut kiitosta muilta kaupungeilta ja ne ovat kertoneet ottaneensa mallia Vantaasta. Toiminta on herättänyt innostusta myös valtakunnallisessa nuorisotyön verkostossa Kanuunassa, Mäkelä kertoo.

Torstaina Vantaan kaupungin nuorisotyö poikkeusoloissa sai kiitosta ministeritasolta, kun tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, kesk. osoitti kiitoksensa videotervehdeyksessä Vantaan kaupungin nuorisotyöntekijälle Juha Huopaiselle osana valtioneuvoston Suomi toimii -viestintähanketta.

– Olemme täällä ministeriössä saaneet paljon apua teidän toimintatavoista. Myös muualle Suomeen on niitä pystytty levittämään. Olette toimineet hyvänä esimerkkinä tällä alalla, Kosonen sanoo videolla.

Juha Huopainen on toiminut poikkeusolojen aikana pääasiallisesti jalkautuvan nuorisotyön tehtävissä. Vaikka työ on ollut ajoittain raskasta, nuorisotyöntekijät ovat kokeneet vahvaa merkityksellisyyden tunnetta työssään.

– Poikkeusaikaa on ollut kaikille vaikeaa aikaa ja uuden oppimista, ja niin se on ollut myös nuorille.

– Kaikki lähtee siitä, että ollaan täällä nuoria varten, ja annetaan sitä arvokasta aikaa heille, Huopainen sanoo videolla.

Tuhansia kohtaamisia viikossa

Poikkeusaika on ollut myös nuorisotyölle haastavaa aikaa, Pekka Mäkelä sanoo. Vaikka työtä on tehty muutenkin, jalkautuva työ on ollut pääasiallinen työmuoto. Vantaalla on ollut viikon joka päivänä koko ajan 20-30 nuorisotyöntekijää liikenteessä.

Se on ollut oikea ratkaisu, sillä myös nuoret ovat jalkautuneet.

– Parhaimmillaan kevään aikana oli 3 700 kohtaamista viikon aikana, Mäkelä kertoo.

Mäkelän mukaan nuoret ovat pitäneet siitä, että nuoristoyö näkyy kadulla aktiivisesti.

– Meidän tehtävämme on olla luotettava aikuinen. Olemme ammattilaisia, ja voimme jeesata.

Vaikka Vantaalla on 13 nuorisotilaa, nuoret kokoontuvat – normaaliaikoinakin – erilaisiin paikkoihin ja haluavat tavata kavereita, ostoskeskuksissa, asemilla, puistoissa

– On hyvä käydä moikkaamassa nuoria heidän omilla reviireillään. He eivät tule aina sinne minne aikuiset haluaa heidän tulevan. He haluavat viettää omaa aikaa keskenään, nähdä ja näyttäytyäkin. Tämä on globaali ilmiö, Pekka Mäkelä sanoo.

Nuorilla hämmennystä

Kriisin alussa nuorisotyöntekijät määriteltiin kriittiseksi ammattiryhmäksi, jonka on kyettävä tekemään työtään. Se osoittautui Pekka Mäkelän mukaan hyväksi ratkaisuksi.

-Olemme varmaan pystyneet ehkäisemään aika surullisiakin tarinoita, joita tänä poikkeusaikana on tapahtunut, kun liian monet nuoret ovat ”viettäneet koronalomaa” kun eivät ole jaksaneet mennä kouluun.

Kun harrastukset oli loppu ja tilat kiinni, nuoria oli kadulla paljon, ja se nosti myös kohtaamisten määrää.

-Sen takia jalkautuvan nuorisotyön muoto olikin tärkeää.

Koko poikkeusajan nuorilla on ollut tilanteesta paljon huolta, Mäkelä sanoo.

-Siinä alussa oli hirveästi hämmennystä, että mikä tää on ja miksi tää näin menee.

-Kun kaikki sosiaaliset kouluyhteisön sosiaaliset kontaktit poistuvat yhtäkkiä ja harrastukset loppuvat, kyllähän se aika iso muutos on nuoren elämässä. Se aiheutti paljon kysymyksiä ja ihmetystä alkuun, ja sitten muuttui turhautumiseksi ja levottomuudeksikin.

Korona muutti nuorisotyötä pysyvästi

Kesäkuun alussa aukeavat nuorisotilat ja käynnistyvät kesäohjelmat, joten työ palaa kohti ”vanhaa normaalia” ainakin jonkin verran.

Korona-aika on kuitenkin muuttanut nuorisotyön luonnetta pysyvästi, Pekka Mäkelä arvioi.

Jalkautuva nuorisotyö on saamassa lisää jalansijaa muuallakin kuin Vantaalla. 

Toinen muutos on sähköisen nuorisotyön lisääntyminen. Digiloikasta on puhuttu koronan positiivisensa vaikutuksena monella sektorilla, ja se on totta myös nuorisotyössä.

-Poikkeustila ajoi kaikki kaupungit tekemään nuorisotyötä verkossa todella paljon, Pekka Mäkelä sanoo.

 – Kun tilat menivät kiinni, meillä meni viikko siihen että saatiin homma pelittämään. Koulutimme porukkaa, otimme erilaisia alustoja haltuun ja aloimme mainostaa että siellä tapaa nuorisotyöntekijöitä.

– Tehtiin liikuntaryhmiä, treenattiin punnerruksia ja muuta, mitä nuoret itse halusivat. Digitaalinen nuorisotyö on tullut jäädäkseen.

Vantaalla digityö nuorten parissa kasvaa esimerkiksi mukanaololla Sekasin-chatissä.

-Totesimme, että siellä pystymme auttamaan nuoria paljon. Tämä muutti nuorisotyötä pysyvästi, ainakin Vantaalla, Pekka Mäkelä sanoo.