Helsinki on sulkenut muun muassa Tapanilan alakoulun toimipisteen. Kustannussäästöä sanottiin syntyvän 66 000 euroa. (Kuva: Ville Miettinen)

Koulujen lakkauttaminen on ja pysyy kuntien päätösvallassa, vastaa opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastajan Kari Lehtolan huoleen siitä, että kouluja lakkautetaan löysin perustein.

Kuntalehti kertoi viime viikolla Lehtolan blogissaan esittämästä huolesta.

Lehtola arveli blogissaan, että kouluja lakkautetaan riittämättömin perustein ja vedotaan säästöihin, jotka eivät todellisuudessa realisoidu. Hän ihmetteli, missä ovat perusteluina esitetyt 800 miljoonan euron säästöt.

– Kouluverkko kuuluu kunnallisen itsehallinnon piiriin, toteaa Heinonen, joka on aiemmin toiminut myös opetusministerinä.

– Valtiovallalla ei ole tietoa niistä laskelmista, joilla kunnat asiasta päätöksiä tekevät. Siksi on mahdotonta arvioida kriteerejä ja seurauksia.

Heinonen arvelee, että kouluverkkoja käsitellään kunnissa hyvin perusteellisesti.

– Harvoja asioita läpivalaistaan yhtä paljon. Ne herättävät niin paljon tunteita ihmisissä.

Heinonen kuitenkin myöntää, että usein keskeisenä esillä oleva tilakustannusten säästö voi olla vaikeasti realisoituva.

Valtiolla ei tarvetta ohjailla

Heinonen ei näe tarpeellisena eikä tarkoituksenmukaisena, että valtiovalta ryhtyisi keräämään tietoa kuntien käyttämistä perusteluista tai seuraamaan niiden toteutumista ja muita seurauksia.

– Se on äärimmäisen vaikea asia, enkä usko että sen kokoisen tietomäärän kokoamisesta olisi vastaavaa hyötyä.

– Kouluverkkoihin liittyy niin paljon asioita, kuten matkojen pituus, asutuksen tiheys, koulujen sijainti, liikenneyhteydet, paikallisesti erilaisia tilanteita, hän luettelee.

Heinonen ei myöskään näe tarpeelliseksi, että valtiovalta ryhtyisi ohjaamaan muilla keinoin kouluverkkopäätöksiä.

Asukastiheys kuitenkin otetaan huomioon laskennallisissa valtionosuuksissa, mutta on kunnan päätettävissä, miten se sitä kautta tulevan hyödyn käyttää.

Alueelliset erot huolettavat

Oppimisen alueelliset erot herättävät huolta opetushallituksessa.

– Viimeisessä Pisa-tutkimuksessa todettiin, että erityisesti Itä-Suomen poikien oppimistulokset ovat heikentyneet merkittävästi.

Lehtolan mukaan juuri Itä-Suomessa on kouluja lakkautettu poikkeuksellisen paljon. Vuosina 1190–2017 koulujen määrä on pudonnut 840:stä 265:een eli yli vajaaseen kolmannekseen.

Syitä oppimistulostenlaskuun selvitetään ja tuloksia analysoidaan nyt Jyväskylän yliopistossa, kertoo Heinonen.

– Meillä kuitenkin vielä erot oppimistuloksissa ovat koulujen sisällä suurempia kuin koulujen välillä, Heinonen huomauttaa, mutta jatkaa, että kehityksen suunta on väärä.

Suuntaa kääntämään on haettu ratkaisua muun muassa positiivisesta diskriminaatiosta, eli tuetaan kouluja, jotka toimivat tavalla tai toisella vaikeilla alueilla tai olosuhteissa.

Koulumatkojen vaikutus jatkoon kiinnostaa

Lehtola viittasi blogissaan koulumatkojen pituuden vaikutukseen tulevaan oppimiseen, ja kaipasi asian tutkimista.

Helpon johtopäätöksen voisi tehdä vertaamalla helsinkiläisten ja inarilaisten nuorten hakeutumista jatko-opintoihin, mutta asiaan toki vaikuttavat monet muutkin tekijät.

Kouluverkon vaikutusta tulevaan oppimiseen ei Heinosen tietojen mukaan ole tutkittu.

– Tottakai olisi mielenkiintoinen aihe selvittää, mikä vaikutus koulumatkoilla on ajankäytöllisesti ja muutenkin. Jopa 2,5 tunnin päivittäinen koulumatka on iso erillinen rasittava tekijä.

Lehtolan blogi kokonaisuudessan on luettavissa täällä.

Edit: Kuvatekstiä tarkennettu 9.8. klo 12.30

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä