Ensimmäisen luokan oppilaat tutustuivat Päivölänlaakson kouluun tiistai-iltana Keravalla. Perusopetuksen syyslukukausi alkoi keskiviikkona (11.8.) Keravalla. Kuva: Jouni Lampinen

Opetusalan ammattijärjestön (OAJ:n) koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo kannustaa kuntia toimiin, jotka mahdollistaisivat korona-aikana kertyneen oppimisvajeen paikkaamisen.

– Tämä korona-aika ei ole mitenkään ohi. Ja vaikka tilanne nyt helpottaisi, niin emme näe vielä, miten suuri ja kauaskantoinen vaikutus korona-ajalla on. Useille ikäluokille on syntynyt oppimisvajeita tässä korona-ajassa ja se vaikuttaa opintoihin nyt ja jatkossa. Tilanne vaatii pitkän tähtäimen palautussuunnitelman.

– Oppimisvajeiden paikkaus vaatii useamman vuoden.

Salo on tietoinen siitä, että pandemian jälkeen kuntatalous on lujilla. OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö näkee silti, että opetukseen ja koulutukseen kannattaa panostaa kunnissa tässä ajassa.

– Nyt kannattaa panostaa ja pitää huoli siitä, että vauriot jäävät mahdollisimman pieniksi. Se on paljon kalliimpaa sitten, jos meille jää korona-ikäluokkia, kuten jäi 90-luvun lamasta lama-ikäluokkia, joiden moninaisia pulmia hoidetaan seuraavina vuosikymmeninä.

– Sekin on hyvä muistaa, että ikäluokat pienenevät ja tarvitsemme jokaista tekijää. Yhtäkään nuorta ei ole varaa hukata.

Kehityshankkeita voi sivuuttaa ja panostaa perusarkeen

Kunnissa on tärkeää huomioida, että poikkeukselliset ajat ovat koetelleet ihmisiä eri tavoin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa, Jaakko Salo muistuttaa.

Nykytilanteen ongelmat nousivat esille OAJ:n toteuttamassa kyselyssä, jossa vajaat 1 900 henkilöä vastasi kysymyksiin korona-ajan vaikutuksista.

– Varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa tai lukiossa työskentelevistä vastaajista lähes 40 prosenttia kertoi korona-ajan saaneen heidät pohtimaan alalta pois hakeutumista.

Edellä mainitussa, touko- ja kesäkuun vaihteessa toteutetussa kyselyssä opettajat antoivat myös ehdotuksia nykytilanteen parantamiseksi.

– Kyselyssä selvitettiin minkälaista tukea vastaajien mielestä olisi annettava korona-ajassa selviämiseen tai poikkeusajoista palautumiseen. Ylivoimaisesti tärkeimpänä tukena pidettiin sitä, että saataisiin lisää opettajia päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin.

Enemmistö kyselyn vastaajista arvioi korona-ajan kasvattaneen oppimisvajetta kouluissa. Oppimiseen liittyvien vaikeuksien lisäksi korona-aika on lisännyt muillakin tavoin oppilaiden tuen tarvetta korona-aikana.

– Oppilailla on lisääntyneissä määrin sosiaalisia pulmia, ahdistuneisuutta, häiriökäyttäytymistä ja stressiä.

– Toiseksi tärkeimpänä keinona korona-ajasta selviämiseksi nousi esille se, että nyt olisi keskityttävä perustoimintaan.

Perusarkea voisi vahvistaa esimerkiksi panostamalla siihen esimerkiksi siten, että jotkin kehittämishankkeet jätettäisiin nyt sivummalle.

Salo näkee, että kunnissakin on tällaiseen perustyön painotukseen valmiutta näinä aikoina.

– Olen kuullut useilta, että tavanomainen ja normaali on tuntunut tervetulleelta vaihtelulta, koska tämä on ollut niin poikkeuksellista aikaa.

– Normaali koulupäivän arki on tietyllä tavalla ihannetila, kun on ollaan oltu niin paljon poikkeuksessa ja poikkeuksen poikkeuksessa.

Armollisuudesta on puhuttu

Opettajia kuormittaa se, kun oppilaille kertyy oppimisaukkoja.

– Poikkeusaikoina on voinut olla ristiriitoja siinä, mitä rajoituksia poikkeusjärjestelyt ovat tuoneet ja mitä vaatimuksia opettajalla on esimerkiksi opetussuunnitelman kautta. Kaikista kuormittuneimpia ovat ne, jotka yrittävät ristiriidoista huolimatta täyttää kaikki vaatimukset.

Salo korostaa, että näiden ristiriitojen keskellä on haluttu puhua myös armollisuudesta.

– Se riittää, että yrittää parhaansa.

Korona-ajan vaikutuksia selvittäneeseen kyselyyn vastasi opettajien lisäksi myös peruskoulun rehtoreita ja päiväkodinjohtajia. Kyselyyn osallistui noin 140 esihenkilöä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*