OAJ:n kysymys kuntavaaliehdokkaille: Onko kuntaveron korottaminen parempi vaihtoehto kuin kasvatuksesta tai koulutuksesta leikkaaminen?
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo, että kasvavissa kaupungeissa jopa kilpaillaan kelpoisista opettajista. Kuva: Liisa Takala
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto korostaa, kuinka koulutus on kuntien merkittävin tehtävä. Noin 60 prosenttia kuntien rahoituksesta menee kasvatukseen ja koulutukseen.
OAJ haluaa, että riittävä rahoitus varmistetaan koko koulutusketjun läpi, vaikka kuntatalouden näkymät ovat heikot.
– Isot yhteiskunnalliset haasteet ja muutokset edellyttävät toimivia ratkaisuja, jotta kaikissa kunnissa on mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja oppimiseen. Nyt kun hallituksella on valmistelussa norminpurkua, uhkana on, että koulutus eriytyy entisestään.
Murto muistuttaa hallitusta siitä, että se on luvannut pitää koulutuksen erityissuojeluksessa. Näin ei kuitenkaan hänen mielestään ole käymässä. Perusopetukseen on halua panostaa mutta samaan aikaan leikataan ammatillisesta koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta. Häntä arveluttaa myös ensi kevään hallituksen puoliväliriihi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Meidän vahva viesti on, että koulutukseen ei voi kohdistua leikkauksia samaan aikaan kun oppimistulosten tasoa halutaan nostaa. Emme ole koulutuksen rahoituksessa lähelläkään muiden Pohjoismaiden tasoa.
Hallituksen kaavaileman palkanmuodostuksen vientimallin OAJ tyrmää täysin, sillä järjestön mukaan se ajaisi opettajat palkkakuoppaan.
Häntä arveluttaa tilanne, jossa koulutusvaalit ajautuvat kevään palkkavaaleiksi.
Puolustetaanko koulutusta?
– Koulutuspolitiikka poukkoilee hallitusten mukaan. Pitkää näkymää rahoituksen kasvattamiseksi ei ole, jotta koulutuksen järjestäjät voisivat ennakoida koulutuksen suuntaa. Valtiolla on vastuu siitä, että kunnilla on mahdollisuus toteuttaa lakisääteistä palveluaan, Murto sanoo.
Hän huomauttaa, että kunnilla on kuitenkin paljon päätösvaltaa siitä, kuinka koulutus ja kasvatus järjestetään.
Syntyvyyden lasku on Suomen arkea, ja kunnissa suuntaus vaikuttaa kouluverkkoihin ja opettajien työllisyyteen. Kun pienissä kunnissa kouluja suljetaan, kasvavissa kaupungeissa Murron mukaan jopa kilpaillaan kelpoisista opettajista.
Julkisen talouden kiristyessä joudutaan päättämään, kohdennetaanko säästöt opetukseen. Järjestetäänkö valmistavaa opetusta tarpeeksi? Entä sälytetäänkö yksittäiselle rehtorille liikaa johdettavia? Kuinka oppimisen tuki järjestetään?
– Kuntavaaleissa ydinkysymys on, kuinka paljon koulutusta ja kasvatusta puolustetaan, Murto summaa.
Suomessa on jo sata kuntaa, joissa on vain yksi peruskoulu. Kyläkouluja on karsittu ja seuraavaksi osassa kuntia joudutaan kysymään, mitä sitten, kun lapsia ei riitä siihen yhteen jäljellä olevaan.
Kyläkoulujen säilyttäminen teemaksi
Koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva OAJ:sta sanoo, että kun vaaliehdokkailta kysyy, halutaanko laadukkaasta opetuksesta pitää kiinni, kaikki pitävät sen puolta.
Kysymykset kannattaakin muotoilla toisin. Järjestö teki vuoden 2021 vaaleja varten vaalikoneen, ja sen vastausten perusteella eroja arvopohjassa tuli näkyviin. Näitä oli akseleilla liberaali-konservatiivi, oikeisto-vasemmisto sekä maaseutu-kaupunki.
Puolue-ehdokkaita jakoi esimerkiksi kysymys, pitääkö varhaiskasvatus olla kaikkien lasten oikeus vai onko tärkeämpää korostaa hoitoratkaisuja kodin piirissä. Myös päivähoidon yksityistäminen jakaa ehdokkaiden mielipiteitä puolueiden mukaan, samoin kuin klassinen kysymys siitä, supistetaanko palveluista vai nostetaanko veroja.
Myös maahanmuuttajia varten järjestettävä opetus jakaa mielipiteitä. Perussuomalaiset ovat olleet kriittisempiä järjestämään heitä varten opetusta omalla äidinkielellä tai heidän oman uskonnon opetusta.
OAJ:ssa toivotaan, että ensi keväänvaalikoneissa olisi mukana esimerkiksi väittämät ”Kuntaveron korottaminen on parempi vaihtoehto kuin kasvatuksesta tai koulutuksesta leikkaaminen” sekä ”Perusopetuksen ryhmäkokoja pitää pienentää”.
Jurva ennakoi, että yksi ensi kevään vaalien isoista kysymyksistä on, säilytetäänkö kyläkoulut, kuten myös kuntarajat ylittävä yhteistyö.
Lue myös:
Voisi tehdä myös kysymys kokonaisuuden jossa olisi
muitakin kunnan tehtäviä.
”Onko kuntaveron korottaminen parempi vaihtoehto kuin”
koulutuksesta ja varhaiskasvatus leikkaaminen,
kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalveluista leikkaaminen,
maankäytöstä ja kaavoituksessa leikkaaminen,
vesi- ja jätehuollosta leikkaaminen,
katujen rakentamisestaja ylläpidosta leikkaaminen,
rakennusvalvonnasta leikkaaminen,
ympäristöpalveluista leikkaaminen
turvallisuudesta ja siihen varautumisesta leikkaaminen,
elinkeinopolitiikasta leikkaaminen,
kotouttamisessa leikkaaminen tai
työllisyyspalveluista leikkaaminen.
Edunvalvonta on tärkeää mutta toivon, että kuntapolitiikassa ei tule yhdenasian liikkeiden vastakkaisajatteöun temmellyskenttää. Aina liittyvät toinen toisiinsä, maankäyttö, liikenne ja kaavoitus koulutukseen, tai elinkeinopolitiikka, ympäristöpalvelut ja katujen rakentaminen toisiinsa ja nuo kaikki vielä toisiinsa. Tarvitaan ihmisiä, työtä ja yrityksiä sekä hyvää imagoa. Tarvitaan kokonaisratkaisuja jotta koulutukselle tulee sille kuuluva tuki arvostus.
Ilman muuta verotuloila järjestetään peruskoulutus ja toisenasteen koulutukset laadukkaasti kunnissa. Veroja kannattaa ja pitää nostaa, jos rahat eivät muuten riitä.
Myös erityisluokkia ja pienryhmässä erityisopetusta tarvitaan samaaikaisopetuksen lisäksi.
Koulunkäynninohjaajia tarvitaan oppimisen tukena ja muutenkin oppilashuollon tuesta ja oppimateriaaleista on huolehdittava.