Pauli Rautiainen sanoo, että "ei ole vähimmässäkään määrin kuntaihminen". (Kuva: Liisa Takala)

Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta herättelee keskustelua kuntien pakkoliitoksista.

Laissa on kriisikuntamekanismi, -kriteerit ja -menettely. Näillä kriteereillä kuntien ”pahnanpohjimmaiseksi” on määrittynyt Rääkkylän kunta, jossa asukkaiden sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat huonosti.

– Jos tällaistakaan kuntaa ei voi lakkauttaa tai pakkoliittää kriisikuntalakien perusteella, yhteiskunnalla ei ole työkaluja, joilla ihmisten perusoikeudet voidaan turvata. Se on poliittinen ongelma, Rautiainen määrittelee.

– Juridiikan tehtävänä on rakentaa työkaluja, joilla pakkoliitokset voidaan toteuttaa ihmisten perusoikeuksien vaarantuessa, hän sanoo.

Rautiaisen mukaan muodollinen itsenäisyys on kunnille pyhä asia. Kunnanvaltuutetut asukkaiden etujoukkona puolustavat kunnan itsenäisyyttä henkeen ja vereen, vaikka asukasmäärä hupenee ja kunta pysyy pystyssä vain valtionosuuksilla, hän sanoo.

Lue lisää Kuntalehdestä.

 

Korjattu 27.4. Joensuun yliopisto Itä-Suomen yliopistoksi

Avatar
Riitta Vainio
riitta.vainio@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Miksi Kuntalehti nostaa juuri nyt esille kuntien pakkoliitokset? Miksi haastatellaan henkilöä, joka ei ole oman ilmoituksensa mukaan “vähimmässäkään määrin kuntaihminen”?
    Miksi Rääkkylää nimitetään “pahnanpohjimmaiseksi”, vaikka missään luokituksissa missä kuntia on yritetty pistää järjestykseen Rääkkylä ei sijoitu viimeisten joukkoon.
    Miksi artikkelissa puhutaan Joensuun yliopistosta, vaikka sitä ei ole ollut olemassakaan sitten vuoden 2010 alun.

  2. En tunne Rääkkylän olosuhteita. Haluan kuitenkin luottaa kuntalaisten valitsemiin kuntapäättäjiin, heillä on vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista.

    Soten aikanaan tullessa tämän sektorin vastuiden pitäisi siirtyä maakunnallisille harteille ja luulisi silloin kunnan lopuista tehtävistä selviävän toki asianmukaisin valtionosuuksin kuntalaisten tarpeden mukaan. Ei kuntaliitos poista tarpeita asukkailta alueella mihinkään.

    Toivon, että soten tultua saataisiin rauha kuntaliitosrintamille. Paikallisen identiteetin ja stä kautta oman vastuun merkitys on mielestäni enemmän kuin talouslukuja. Identiteetti ja itsenäsyys ovat elinvoimaakin.

    Liian monet liitettyjen kuntien kirkonkylät ja kuntakeskukset ovat taantuneet aika nopeasti
    havaintojeni mukaan ja se kehitys vie liian usein pois paikkakunnalta sekä aineellisia että henkisiä voimavaroja.

  3. Olen henkilökohtaisesti kutsunut professori Rautiaisen tutustumaan Rääkkylän kuntaan ja siihen miten kunta pystyy turvaamaan kuntalaisten sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Rautiainen tosin haastattelussa ilmoittaa, ettei hän ole vähimmässäkään määrin kuntaihminen, mutta kun hän sentään hoitaa Itä-Suomen yliopiston kunta-alan lahjoitusprofessuuria.

  4. Surullista luettavaa ns. intelligentsian edustajalta.
    Kannanotto osoittaa, että kyseisellä herralla ei ole perspektiivia arvioida paikallisen itsehallinnon merkitystä hyvinvointimme turvaajana.
    Mielelläni pitäisin hänelle luennon kyseisestä asiasta.
    Tietämättömyys Rääkkylän kunnan palvelujen tasosta ihmetyttää myös.
    Jos ei tiedä todellisuutta, nin siihen pitäisi tutustua ennen lausuntojen antamista.
    Tapio Hämäläinen
    Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
    Johtava lääkäri
    Kunnallisneuvos
    Rääkkylä

  5. Professorilta olen toivonut luetteloa niistä kunnista, jotka “pysyvät pystyssä” ilman valtionosuuksia. Hän ei ole katsonut aiheelliseksi vastata. Taitaisi luettelo jäädä aika lyhyeksi ja siinä menisi professorilta yksi peruste kuntien lakkauttamiseen.

  6. Yksittäisen kunnan tilanne saattaa näyttäytyä varsin erilaiselta riippuen siitä tarkastellaanko sitä kunnan asukkaiden omakohtaisten kokemusten vai tilastojen näkökulmasta. Kunnan tilannetta pohdittaessa lienee syytä ottaa huomioon molemmat näkökulmat.

    Kun kuntien tilannetta verrataan tilastollisten mittareiden valossa, on kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi Rääkkylä sijoittuu, jos ei ”pahnanpohjimmaiseksi”, niin joka tapauksessa keskimääräistä huonommalle tasolle niin elinvoimaisuudessa, taloudessa kuin kuntalaisten terveydessä. Yksittäisiä mittareita voi käydä tarkastelemassa esimerkiksi Ylen kuntatutka-palvelussa (http://yle.fi/uutiset/3-9490180#R%C3%A4%C3%A4kkyl%C3%A4).

    Näiden tietojen valossa on täysin aiheellista pohtia, millä edellytyksillä Rääkkylä pystyy tulevaisuudessa huolehtimaan asukkaidensa perusoikeuksien toteutumisesta vaikka kunnan asukkaat kokisivatkin kunnan asioiden olevan tällä hetkellä tyydyttävällä tasolla. Sama koskee tietenkin myös monia muita kuntia.

    On myös hyvä muistaa, että vaikka monet kunnat saavatkin suurimman osan verorahoistaan valtionosuuksina, valtaosa kunnista saa verorahoituksensa pääosin muista lähteistä (ks. https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelu/talous/kuntien-verorahoitus-vuonna-2015). Kuntien välillä on siis merkittäviä eroja sen suhteen kuinka voimakkaasti niiden talous nojaa valtiolta saatavaan tukeen.

  7. Olipa virkistävää lukea edellä olevaa. Ettäkö on voitava keskustella kuntaliitoksista. Niinhän sitä luulisi mutta kun ei voi. Sillä mörkö vie palvelut meidän kunnasta jos liitokseen mennään. Olisi järkevää muodostaa esim. ns pikkukunnista joilla on samat ongelmat isompia palvelukokonaisuuksia, jolloin vahingollinen”kissanhännänveto” kyläpolitikoilta ainakin puolittuisi. Samalla vapautuisi pikkukunnan älymystöä alueen elinvoiman kehittämistyöhön, joka näkyisi valtavana taloudellisena potkuna alueen taloudessa.

  8. Miksi ihmeessä aina vedetään pienimpien kuntien ongelmat esiin ja sitten yleistetään, että kaikissa pienemissä kunnissa olisi jokin kriisi päällä?
    Lähtökohtaisesti kunnan koolla ei ole mitään merkitystä, vaan sillä, miten sitä hoidetaan. Odottaisinkin näiltä “Rautiaisilta” edes joskus sen totuuden esiin tuomista, miten huonosti eräillä kaupungeilla (isoillakin) menee. Sieltähän niin sote I kuin “fantastinen kuntauudistus” ja sote II alkunsa ovat saaneet! Niillä tosiasiassa yritetään siirtää reuna-alueiden rahoja pelastamaan kaupunkien velat ja paikoitellen katastrofaaliset palvelut!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*