”Onko varhaiskasvatuksen järjestämisestä tulossa kaikkine vaatimuksineen mahdoton yhtälö?” – kustannusten kasvu huolestuttaa
Kuntaliiton mukaan myös positiivista kehitystä on tapahtunut varhaiskasvatuksessa. Kunnat ovat parantaneet sijaiskäytäntöjä, lisähenkilöstöä on palkattu ja työolosuhteita on kehitetty. Kuva: Seppo Haavisto
Varhaiskasvatuksen järjestämisen kulut nousivat vuodesta 2022 vuoteen 2023 kaikkineen 13,2 prosenttia, Kuntaliitto tiedottaa.
Kustannusten nousu oli suhteellisesti suurinta ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa sekä suurimmissa kaupungeissa.
Päiväkotitoiminnassa mukana olevaa lasta kohden kustannusten kasvu oli keskimäärin 15 prosenttia.
Tiedot selviävät Kuntaliiton tarkastelusta, jossa käytiin läpi varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksia vuosina 2022–2023.
Taustalla monta eri tekijää
Varhaiskasvatuksen kuluja ovat lisänneet useat lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen tuen lakimuutos, asiakasmaksulain muutokset sekä varhaiskasvatuksen mitoitussääntelyn tarkentaminen ovat lisänneet kustannuksia.
Lisäksi perhevapaauudistus on tuonut mukanaan uusia haasteita ja kustannuksia varhaiskasvatukseen, tiedotteessa kerrotaan.
Varhaiskasvatuksen kustannusten nousu on kohdistunut erityisesti päiväkotitoimintaan ja henkilöstökuluihin.
Varhaiskasvatuksen tuen lakimuutokseen on reagoitu lisäämällä myös mitoituksen ulkopuolista henkilöstöä.
Kustannusnousua selittää osittain myös varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsimäärän kasvu.
Henkilökuntaa tarvitaan lisää
Päiväkotitoiminnassa erityisesti alle kolmevuotiaiden määrä on kasvanut vuosina 2021–2023, joka merkitsee myös kunnille kasvavia kuluja, sillä pienten lasten kanssa työskentelyyn tarvitaan enemmän henkilökuntaa.
Vuonna 2019 yhteensä 76,6 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistui varhaiskasvatukseen. Neljä vuotta myöhemmin eli vuonna 2023 jo 79 prosenttia lapsista osallistui varhaiskasvatukseen.
– Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvaa edelleen, vaikka ikäluokat pienenevät, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo.
– Ennusteiden mukaan vuonna 2030 varhaiskasvatukseen osallistuisi jo 87 prosenttia ikäluokasta, joka olisi noin 10 000 lasta enemmän kuin vuonna 2023, Lahtinen jatkaa tiedotteen mukaan.
Alle puolet perheistä maksaa
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutokset ovat pienentäneet asiakasmaksutuottoja merkittävästi.
Lisäksi lähes 54 prosenttia varhaiskasvatusta käyttävistä perheistä ei enää maksa tulojen perusteella maksua varhaiskasvatuksesta.
– Aiempaa laajempi maksuttomuus on myös muuttanut kuntalaisten palvelukäyttäytymistä. Perheet eivät enää ilmoita esimerkiksi poissaoloista yhtä kattavasti kuin aiemmin, Lahtinen kertoo.
– Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että päiväkotiin on palkattu esimerkiksi sijaisia, joita ei sitten olisikaan tarvittu, kun kaikki lapset eivät olekaan saapuneet hoitoon.
Valtion maksama kompensaatio varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen pienenemisestä ei ole jakautunut tasaisesti varhaiskasvatusta järjestävien kuntien kesken.
Kuntaliiton mukaan myös positiivista kehitystä on tapahtunut varhaiskasvatuksessa. Kunnat ovat parantaneet sijaiskäytäntöjä, lisähenkilöstöä on palkattu ja työolosuhteita on kehitetty.
Kuntien tiukentuvassa taloustilanteessa joudutaan tekemään sopeutustoimia, ja koska varhaiskasvatus on merkittävä palvelu kunnan talouden kokonaisuudessa, sopeutuspaineet kohdistuvat myös varhaiskasvatukseen.
– Varhaiskasvatuksen järjestämiskustannusten nousu on merkittävää, ja kustannusnousu kohdistuu erityisesti päiväkotitoimintaan ja henkilöstökuluihin, miettii Lahtinen.
– Tämä kehitys herättää kysymyksen siitä, onko varhaiskasvatuksen järjestämisestä tulossa kaikkine vaatimuksineen mahdoton yhtälö?
