Suomeen tarvitaan opettajarekisteri, josta voidaan seurata, paljonko erityisopettajia ja erityisluokanopettajia missäkin tarvitaan, OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto sanoo. (Kuva: Liisa Takala)

Inkluusio ei onnistu nykyresursseilla, arvioi viisi kuudesta opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kyselyyn vastanneesta opettajasta.

Inkluusio sinänsä saa opettajien ja rehtorien tuen: noin 90 prosenttia vastanneista yli 2 000 ammattilaisesta kannatti kyselyssä inkluusiota, jossa oppilas saa oikea-aikaisesti tukea, resurssit ovat riittävät ja käytössä on erityisluokat.

Kyselyyn vastasi luokanopettajia, aineenopettajia ja rehtoreita. Kriittisimipiä inkluusiota kohtaan olivat aineenopettajat. Heistä 22 prosenttia vastasi, että oppilaiden tuki toteutuu huonosti tai erittäin huonosti. Luokanopettajista tätä mieltä oli 16 prosenttia ja rehtoreista vain viisi prosenttia.

– Inkluusio tarkoittaa jokaisen oikeutta opiskella yhdenvertaisesti kaikille yhteisessä koulussa. Sen edellytyksenä on riittävä tuki omassa luokassa ja omassa lähikoulussa sekä tarpeellinen määrä erityisopettajia ja erityisluokanopettajia luokan- ja aineenopettajien työpareina, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo tiedotteessa.

Mainos



Kyselyn mukaan opettajien eniten toivoma muutos kolmiportaisessa tuessa olisi kirjallisten suunnitelmien ja dokumentaation vähentäminen. Tämä toive oli joka kolmannella (33 prosenttia) vastanneista. Toiseksi eniten (28 prosenttia) toivottiin oppilaan vahvempaa oikeutta erityisluokkaan.

Katariina Murron mukaan yksi perusongelmista on, ettei pedagogisten asiakirjojen laatiminen johda mihinkään, koska osa-aikaisen ja kokoaikaisen erityisopetuksen resurssit ovat riittämättömät.

– Byrokratiaa on kevennettävä ja selkeytettävä. Yksi asiakirja tuen tarpeen selvittämiseen ja toinen tuen toteuttamiseen riittäisivät. Näitä kahta päivitettäisiin, kun oppilaan tilanne ja tuen tarpeen muuttuvat. Joka portaalle ei tarvita omia asiakirjojaan, Murto huomauttaa.

– Toinen iso pulma on, että tehostetun ja erityisen tuen oppilaita voidaan integroida yleisopetuksen ryhmiin ilman, että määrää mitenkään rajoitetaan. Integraation ajatuksena oli, että erityisopettajan antama tuki tulisi mukana yleisopetuksen ryhmään, mutta näin ei läheskään aina tapahdu.

OAJ:n mukaan yhden opettajan vastuulla olevien oppilaiden määrä on kasvanut sitä mukaa, kun ryhmäkoot ovat kasvaneet.

Tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden tulisi aina automaattisesti pienentää ryhmäkokoa, Katariina Murto sanoo.

– Jokaisen tehostetun tuen oppilaan pitäisi pienentää ryhmää laskennallisesti puolikkaalla oppilaalla ja erityisen tuen oppilaan yhdellä oppilaalla. Tällöinkin integraation edellytyksenä olisi, että kaikille oppilaille voidaan antaa opetusta turvallisesti ja opetussuunnitelmien mukaisesti.

Oppimisen tuen tarve perusopetuksessa on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna tehostettua tai erityistä tukea perusopetuksen oppilaista sai 23 prosenttia.

OAJ:n kysely toteutettiin syys-lokakuussa ja siihen vastasi 2 205 peruskoulun luokanopettajaa, aineenopettajaa ja rehtoria kautta maan.

Aiheesta aiemmin:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*