Opetuksen ja koulutuksen valtionosuuksissa poikkeuksellisen paljon virheitä tänä vuonna
Merkittävin syy virhesumaan opetukseen ja koulutukseen myönnetyssä rahoituksessa on puutteellisesti syötetty tieto KOSKI-tietovarannossa. Vuonna 2022 KOSKI-tietovarantoa aletaan käyttää myös kotikuntakorvauksen pohjana. Kuva: Seppo Haavisto
Opetuksen ja koulutuksen valtionosuuspäätöksiin tälle vuodelle on tehty poikkeuksellisen paljon oikaisuvaatimuksia.
Rahoitusta on korjattu noin 150 opetuksenjärjestäjän osalta, kertoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Leena Matilainen.
Myöntämättä on jäänyt tai perusteetta on myönnetty merkittäviäkin summia. Korjatut valtionosuudet vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta pariin miljoonaan euroon.
– Korjaukset ovat pääasiassa ylöspäin. Jos tietoja ei olisi korjattu, rahoitusta olisi jäänyt saamatta, Leena Matilainen kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ylöspäin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta ja rahoitusta on korjattu runsaalla 40 miljoonalla eurolla.
Esimerkiksi Paimiossa puutteellisesti ilmoitettujen tietojen vuoksi oli jäädä miljoonan euron kokoinen aukko opetuksen ja koulutuksen rahoitukseen, kuten Turun Sanomat uutisoi kesäkuussa.
Takaisin on pitänyt periä muutama miljoona perusteettomaksi jälkeenpäin todettua rahoitusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Riitta Lehtomaa kertoo esimerkin tapauksesta, jossa koulutuksen järjestäjä oli ilmoittanut opiskelijamääräksi 116, kun oikea luku oli 72.
– Tästä aiheutuu perusteetonta etuutta 165 000 euroa, jonka järjestäjä joutuu lainsäädännön nojalla palauttamaan takaisin.
Opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä on lakiin perustuva velvollisuus tallentaa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (ns. KOSKI-laki) tarkoitetut tiedot Koski-tietovarantoon.
– Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että heidän tallentamansa tiedot ovat oikein KOSKI-tietovarannossa, Riitta Lehtomaa painottaa.
”Iso ajattelutavan muutos”
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Valtionapuviranomaisena toimii opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoituksen saajia ovat kunnat, kuntayhtymät, yksityiset yhteisöt ja säätiöt. Opetushallitus vastaa valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruista, tietopalveluista ja asiakkaiden neuvonnasta. Valtiovarainministeriö hallinnoi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää.
Merkittävin syy poikkeukselliseen virhesumaan on muutos tiedonkeruussa. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa valtionosuus-/rahoituspäätös perustuu tietoihin, joita opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on pitänyt syöttää KOSKI-tietovarantoon, joka sisältää valtakunnallisia perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritus- ja tutkintotietoja.
Aiemmin tiedot on saatu suoraan Tilastokeskuksesta.
Leena Matilaisen mukaan virhesuman taustalla vaikuttaa se, että koulutuksen järjestäjät ovat tottuneet siihen, että rahoituksen pohjana olevat tiedot ovat Tilastokeskukselle ilmoitetut tiedot.
Kun on muutettu toimintatapaa ja siirrytty käytäntöön, jossa tiedot siirtyvätkin datasiirtoina opetuksen ja koulutuksen järjestäjän lähdejärjestelmistä KOSKI-tietovarantoon, virheitä on päässyt syntymään.
-Kyseessä on iso ajattelutavan muutos. Kun siirrytään automaattisiin tiedonsiirtoihin, pitäisi ymmärtää, miten kontrolloidaan tietoja ja että niistä tiedoista, jotka rahoitukseen menee, ollaan vastuussa.
-Vastuu tietojen oikeellisuudesta on ollut aiemminkin, mutta automaattisen tiedonsiirtoon liittyy ehkä harha, että automaattisesti siirtyvä tieto on automaattisesti oikein, Leena Matilainen pohtii.
Riitta Lehtomaa kertoo, että virheitä ovat aiheuttaneet myös opetuksen ja koulutuksen järjestäjien oppilashallintojärjestelmien kehitystyön viivästyminen. Järjestelmien keskinäiset yhteydet eivät ole toimineet vielä ennakoidulla tavalla.
Suurin yksittäinen syy virheisiin liittyy pidennetyn oppivelvollisuuden puutteellisesti ilmoitettuihin tietoihin pidennetyn oppivelvollisuuden perusteesta, joka määrittää myönnettävän rahoituksen suuruuden.
– Taustalla vaikutti myös väärä käsitys siitä, että terveyteen liittyviä tietoja ei saa lainkaan siirtää KOSKI-tietovarantoon. Lainsäädäntö kuitenkin lähtee siitä, että kaikki rahoituksen tarvitsemat tiedot voidaan siirtää, mutta ei sellaiseen erityiseen tukeen liittyviä tietoja, esimerkiksi tuen muotoja joita ei rahoiteta erikseen lisärahoituksella, Leena Matilainen sanoo.
Näin tapahtui esimerkiksi juuri Paimiossa. Alkuperäisessä päätöksessä ei ollut otettu oikein huomioon perusopetuksen vammaisoppilaiden määriä, koska Paimion oppilasrekisteritietoja ei ollut tallennettu KOSKI-tietovarantoon Opetushallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Vastuu opetuksen järjestäjällä
Tietojen tallentaminen oikein on tärkeää, sillä kyseessä voi olla kunnalle tai kaupungille todella merkittävä rahamäärä, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Väisänen-Haapanen.
– Maksuttomankaan opetuksen järjestäminen ei ole maksutonta opetuksen järjestäjälle, joten valtionosuusrahoituksen maksatus kunnan tilille on elintärkeää, Väisänen-Haapanen painottaa.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen sekä kuntien ja muiden koulutuksenjärjestäjien välillä tarvitaan hyvää yhteistyötä tällaisten järjestelmän käyttöönottoon liittyvien virheiden oikaisemisessa, jotta opetuksen järjestämisen rahoituspohja ei murene ja tietojen tuottaminen onnistuu tavoitellusti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus jatkavat asiasta tiedottamista ja järjestävät koulutuksen järjestäjille koulutusta, jotta virheiden määrä taittuisi.
– Olisi tärkeää, että koulutustilaisuuksiin osallistuisivat myös vastuuhenkilöt, että asiakokonaisuus ymmärrettäisiin, Riitta Lehtomaa sanoo.
KOSKI-tietovarannon käyttö on laajenemassa, ja lomakkeiden täyttäminen kerran tai kaksi kertaa vuodessa on siinä historiaa KOSKI-maailmassa, Päivi Väisänen-Haapanen muistuttaa.
– KOSKI-tietovarannon tietoja käytetään eri viranomaisten tietotarpeisiin eri aikoina, joten tietojen tulisi olla ajantasaisia ja sisällöltään oikeellisia kaiken aikaa. KOSKI-tietovarannon avulla pyritään välttämään moninkertaista samojen tietojen keräämistä. Kyse tietojen oikeellisuudessa on myös oppilaan ja opiskelijan oikeusturvasta.
– Vastuu tietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta lain mukaan on opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä, joten asia vaatii erityistä huomiota organisaatioissa johdosta lähtien kaikkiin asiaan liittyviin toimijoihin, myös Väisänen-Haapanen sanoo.
KOSKI laajenee kotikuntakorvaukseen – ei mahdollisuutta vaati oikaisua
Vuonna 2022 KOSKI-tietovarantoa käytetään valtiovarainministeriön (VM) myöntämän kotikuntakorvauksen pohjana.
Tilastokeskus poimii esi- ja perusopetuksen oppilaat KOSKI-palvelun rajapinnalta ja yhdistää aineistoon väestörekisterikeskuksen tiedoista henkilön kotikuntatiedon.
– Keväällä 2021 toimitetuissa tiedoissa havaittiin jonkin verran virheitä, jotka on pystytty korjaamaan, kertoo finanssiasiantuntija Unna Heimberg VM:stä.
VM julkaisi heinäkuun alussa ennakollisen kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaskelman, jossa on myös esitetty ennakollinen tieto vuoden 2022 kotikuntakorvauksesta.
Heimbergin mukaan ministeriössä toivotaan, että ennakkolaskelma auttaa mahdollisten virheiden havaitsemisessa ajoissa niin, ettei korjauksia tarvitsisi tehdä varainhoitovuoden aikana. Ennakkolaskelmissa havaituista mahdollisista puutteista tai virheistä voi ilmoittaa vielä syksyn aikana valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston valtionosuuksista vastaaville henkilöille.
– Mikäli aineistossa, johon vuosittain joulukuun lopussa tehtävä maksatuspäätös perustuu, on tiedon ilmoittajaan perustuvia puutteita tai virheitä, sopivat opetuksenjärjestäjät ja oppilaiden kotikunnat keskenään mahdollisista korjauksista aineiston perusteella laskettuihin kotikuntakorvauksiin.
– Viime kädessä koulutuksen järjestäjä vastaa siis siitä, että KOSKI-tietovarantoon siirretyt tai tallennetut opiskeluoikeus- ja suoritustiedot ovat oikein ja ajantasaiset. Kotikuntakorvausten maksatukseen ei liity mahdollisuutta vaatia oikaisua. Mikäli kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Pääperiaatteena kuitenkin on, että rahoitus seuraa aina oppilasta, Unna Heimberg kertoo.
