Koulupsykologien tarve on lisääntynyt, mutta rekrytointi on erittäin haasteellista. (Kuva: Ville Miettinen)

Oppilashuollon palveluiden tarve on kasvanut suuressa osassa kuntia koronavirusepidemian aikana, käy ilmi aluehallintovirastojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä kyselystä.

Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia arvioi kuraattoripalveluiden tarpeen lisääntyneen tai lisääntyneen merkittävästi aiempiin syksyihin nähden. Psykologipalveluiden kohdalla vastaava luku on 53 prosenttia, terveydenhoitajapalveluiden kohdalla 47 ja lääkäripalveluiden kohdalla 28 prosenttia.

Psykologi- ja lääkäripalvelujen saatavuus oli kyselyn mukaan heikointa, kun kysyttiin palvelujen riittävyyttä tarpeeseen nähden. Vastanneista 58 prosenttia arvioi psykologipalvelujen olevan korkeintaan kohtalaisesti saatavilla.

Vastaajista 74 prosenttia arvioi kuraattoripalveluiden saatavuuden vähintään hyväksi ja 76 prosenttia pitää terveydenhoitajapalveluiden saatavuutta vähintään hyvänä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Palveluiden hankkimisen vaikeus käy ilmi mm. kyselyn yhteenvedossa julkaistuista kommenteista:

”Psykologipalvelua ei ole saatu ostettua syyslukukaudella 2020.”

”Koululääkäriä ei ole tällä hetkellä. Lääkäriresurssia on tällä hetkellä vähän varsinkin yläkouluikäisille.”

”Avoinna oleviin koulupsykologien toimiin ja sijaisuuksiin ei ole hakijoita.”

Kysely-yhteenvedossa todetaan psykologien tarve ja rekrytoimisen vaikeus: hakijoita ei ole, heikko saatavuus kuormittaa muita toimijoita.

– Muutama vastaaja kertoo, että koulupsykologi- tai koululääkäripalveluja ei käytännössä ole, yhteenvedossa todetaan.

Kyselyssä käy ilmi myös turvattomuuden kokemisen ja aikuisen läsnäolon tarpeen lisääntyminen.

– Erikoispalveluja (mm. erikoissairaanhoitopalvelut ja lastensuojelu) ei kaikilta osin ole tarjolla riittävästi vahvasti oireileville lapsille. Erikoissairaanhoidosta on myös siirtynyt tehtäviä perusterveydenhuoltoon, joka kuormittaa oppilashuoltopalveluja, yhteenvedossa todetaan.

Opetusministeri Li Andersson, vas., painottaa kuntien roolia mielenterveyden ja oppimisen ongelmien hoitamisessa.

– On keskeistä, että kunnat pitävät kiinni oppilashuollon palveluiden riittävästä tasosta läpi epidemian. Jokaisen nuoren on saatava tarvitsemansa tuki, jotta epidemian jäljet onnistutaan pitämään mahdollisimman vähäisinä, Andersson sanoo tiedotteessa.

Aluehallintovirastot ja opetus- ja kulttuuriministeriö keräsivät suomalaisilta perusopetuksen järjestäjiltä viikolla 41 koronavirustilanteeseen ja oppilashuoltoon liittyvää tietoa. Kyselyyn vastasi 206 kuntaa (vastausprosentti 70,1) ja 28 yksityistä perusopetuksen järjestäjää (vastausprosentti 37).

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*