Oppimistulosten eriytyminen perhetaustan mukaan alkaa jo päiväkodissa – Tutkijat hakevat tilanteeseen ratkaisuja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa

Pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatuksen ja peruskoulun oppilaista kolmannes on maahanmuuttajataustaisia, ja lukumäärä kasvaa nopeasti.

Pisa-tutkimukset taas kertovat, että Suomessa erot maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten oppijoiden välillä ovat suuret – suuremmat kuin missään muussa Pisa-tutkimuksen maassa.

– Kyseessä on kohtalon kysymys. Jos maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimistuloksia ei saada nostettua kantasuomalaisten tasolle, epäonnistumme yhteiskuntana.

Näin kommentoi Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Hän esitti näkemyksensä keskiviikon tilaisuudessa Helsingin kaupungintalolla, jossa julkistettiin uusi Kaupunkipolitiikan arviointineuvosto ja sen tutkimusteemat, kasvatus ja oppiminen.

Timonen huomautti, että muualta muuttaneiden lasten ja nuorten osuus väestöstä on kasvanut Suomessa muuhun Eurooppaan verrattuna ennätysnopeasti. Edes muissa Pohjoismaissa muutos ei ole ollut yhtä nopea.

– Meillä on kiire saada tietoa, mitä voimme tehdä, jotta oppimistuloksista saadaan tasa-arvoisempia.

Miksi kodin vaikutus on niin suuri?

Timosen kysymys on yksi ajankohtaisista kysymyksistä, joihin pääkaupunkiseudun suuret kaupungit haluavat tutkimustietoa Kaupunkipolitiikan arviointineuvostolta.

Espoo, Helsinki ja Vantaa rahoittavat riippumatonta tieteellistä selvitystyötä omasta toiminnastaan, mitä varten Kaupunkipolitiikan arviointineuvosto nyt perustettiin. Se nostaa kaupunkipolitiikan teemoja julkiseen keskusteluun ja tuo tutkittua tietoa päätöksentekoon.

Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana toimii kasvatustieteen tohtori Mirjam Kalland Helsingin yliopistosta ja varapuheenjohtajana kauppatieteen tohtori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta. Muut neuvoston jäsenet ovat kasvatustieteen tohtori Raisa Ahtiainen Helsingin yliopistosta ja filosofian tohtori Mikko Silliman Aalto-yliopistosta.

Kuluvana vuonna arviointineuvosto paneutuu erityisesti lapsuudessa tapahtuvaan oppimiseen ja hyvinvoinnin eriytymiseen. Yksi tärkeä fokus on segregaatio.

Vanhempien koulutustausta ja toimeentulo vaikuttavat ratkaisevasti lasten oppimiseen. Arviointineuvostoa kiinnostaa, mistä tämä kaiken kaikkiaan johtuu ja miten tilanteeseen voisi vaikuttaa.

Eriytyvien alueiden kouluista paljon kokemusta

Espoon kaupunginjohtajan sijainen Olli Isotalo huomautti tilaisuudessa, että ratkottavat kysymykset ovat hyvin laajoja eivätkä suinkaan vain kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä. Esimerkiksi kaavoituksella on iso merkitys alueiden kehitykseen ja segregaatioon.

Asiakokonaisuuksien monimutkaisuuteen kiinnitti huomiota myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske.

– Segregaatio myös henkilöstön näkökulmasta on tosi tärkeä kysymys. Meidän tulisi kyetä ohjaamaan parhaat voimamme sinne, missä esiintyy suurimpia pulmia. Tämä ei valitettavasti vielä toteudu, mutta meidän olisi löydettävä pian ratkaisu, kuinka tilanne käännetään paremmaksi.

Hän kertoi, ettei tilanne kuitenkaan ole sellainen, että heikomman sosioekonomian alueiden koulut olisivat automaattisesti huonoja.

– Meillä kolmella kaupungilla on jo paljon kokemusta ja osaamista koulutuksen järjestämisestä eriytyvässä yhteiskunnassa, mistä voi olla hyötyä myös tutkijoille.

Helsingin kaupungin apulaispormestari Johanna Laisaari on iloinen arviointineuvoston nimityksestä ja sen fokuksesta oppimiseen. Hän kaipaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka hyvinvointi vaikuttaa koululaisten oppimistuloksiin.

– Laadukkaat palvelut kuuluvat kaikille alueille. Kun puhutaan sosioekonomisesti heikommista alueista, vedetään aina yhtäläisyys vieraskielisyyteen, mikä haastaa keskustelua.

Hän kertoi tuoreesta kaupungin henkilöstötutkimuksesta, jossa tuli muun muassa esiin kouluja, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita mutta joissa henkilöstötulokset ovat huippua muun muassa johtamisessa ja työhyvinvoinnissa. Näissä kouluissa on hyviä tuloksia myös lasten viihtyvyydessä ja kiusaamisen vähäisyydessä.

Eriytyminen alkaa jo päiväkodissa

Arviointineuvoston puheenjohtaja Mirjam Kalland huomautti, että lasten koulupolun eriytyminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Tukea tulisi siis antaa hyvin varhaisessa vaiheessa.

Tilanteeseen voidaan toki vaikuttaa myöhemminkin. Hän viittasi Helsingin esimerkkiin, jossa toisella asteella maahanmuuttajataustaisten koulunkäyntiin osoitettu erityisraha vähensi näiden oppilaiden koulupudokkuutta.

Hänen mielestään opettajien merkitys keskustelussa on jäänyt vähäiseksi.

– Kansainväliset esimerkit osoittavat opettajien suuren merkityksen oppimistuloksiin. Kun kouluryhmään tulee hyvä opettaja, arvosanat lähtevät nousuun. Kun hän lähtee, arvosanat laskevat. Kannattaa pohtia, mikä merkitys opettajien sijoittumisella ja heidän vaihtuvuudellaan on.

Myös arviointineuvoston Raisa Ahtiainen kiinnittää huomiota opettajien segregaatioon. Tutkimuksista tiedetään, että varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia on vaikeinta saada alueille, joiden asukkailla on matala tulotaso. Kuinka taataan, että pätevää henkilöstöä saadaan jatkossa näiden alueiden varhaiskasvatukseen ja kouluihin?

Arviointineuvoston tarkoitus on saada ensimmäinen raporttinsa valmiiksi loppuvuodesta.

Lue myös:

Luottamushenkilöt suhtautuvat johtavia viranhaltijoita kielteisemmin valtuustokoon pienentämiseen – nämä ovat valtuustokokoa muuttavat kunnat