Alueelliset erot kasvavat peruskoulun oppimistuloksissa. Samoin tyttöjen ja poikien välinen kuilu kasvaa entisestään.

Pisa 2015-tutkimus kertoo opin menevän suomalaisnuorten päähän vielä kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti, mutta kärkisijat kansainvälisessä listauksessa eivät ole koko totuus. Oppimistuloksissa mitattuna Suomi on edelleen OECD-maiden kärkijoukossa luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa.

Nuorten sukupuoli on jo pitkään näkynyt oppimistuloksissa. Samoin tutkimustulokset kertovat lasten perhetaustan vaikuttavan. Myös alueelliset erot ovat kasvaneet. Isoissa etelän kaupungeissa oppimistulokset ovat hyviä, mutta monella Itä- ja Länsi-Suomen kunnalla on rutkasti petrattavaa. Pisa-tulosten perusteella ei ole enää sama, missä lapsi peruskoulunsa käy, vaikka tutkimuksen perusteella alueelliset erot ovat Suomessa kuitenkin yhä pieniä.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vakuuttaa ministeriön nettisivuilla, että suunta on korjattavissa.

-Uskon edelleen koulutusjärjestelmämme vahvuuksiin. Meidän tulee pitää kiinni yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista, opettajien korkeasta koulutuksesta, laajasta paikallisesta vastuusta ja vapaudesta koulutuksen kehittämisessä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä oppimisen tukena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilaiden innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen niin, että jokainen lapsi ja nuori voi koulussa löytää omat vahvuutensa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen.

Mainos



Eroja löytyy

Kuntaliiton erityisasiantuntija Leena Pöntynen on niin ikään huolissaan perusopetuksessa tapahtuneesta eriytymisestä. Yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet ovat entistä kovemmalla koetuksella. Nuoren perhetausta, asuinalue ja sukupuoli näkyvät eroina oppimistuloksissa.

-Kansainvälisessä vertailussa Suomen voidaan todeta pärjäävän hienosti, mutta minua huolestuttaa sosioekonomiset erot maan sisällä. Alueelliset erot oppimisen tasossa kasvavat, samoin tyttöjen ja poikien keskinäiset erot.

-Suomessa tyttöjen ja poikien väliset erot ovat suurempia kuin muualla OECD-maissa. Suomi on ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö on tyttöjä. Poikien tulosten heikkeneminen kasvattaa sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi. Heikkojen oppilaiden määrä kasvaa koko ajan, erityisasiantuntija Leena Pöntynen vertailee vuosien varrella saatuja PISA-tutkimustuloksia.

Pojat ovat jääneet alakynteen oppimistuloksissa. Kun peruskoulu ei kiinnosta, niin se ei kiinnosta. Karvas totuus vuosien laiminlyönneistä paljastuu siinä vaiheessa, kun peruskoulun päästötodistuksen perusteella lähdetään etsimään opiskelupaikkaa ja tulevaisuuden ammattia.

Aikanaan opettajakoulutukseen oli omat mieskiintiöt, kun opiskelijoita valittiin. Miesopettajien vähyyttä Pöntynen ei hyväksy syyksi siihen, minkä takia etenkin poikien oppimistulokset ovat heikentyneet.

-En minä siihen usko, että miesopettajien puute selittäisi erot tyttöjen ja poikien välillä. Kyllä ongelma on paljon laajempi. Toki opettajan merkitys on valtava oppimisen kannalta, Leena Pöntynen tunnustaa.

Uudistus tarpeen

Kuntaliiton tavoitteena on, että perusopetuslain kokonaisuudistus saadaan liikkeelle. Peruskoulun uudistaminen on myös nykyisen hallituksen kärkihankkeita. Tuoreiden Pisa-tulosten perusteella tilausta peruskoulun uudistukselle on, kuten myös tänä syksynä käyttöön otetuilla uusilla perusopetuksen opetussuunnitelmilla.

-Askelia oikeaan suuntaan on jo otettu. Nyt julkaistut PISA-tulokset kertovat 1,5 vuoden takaisesta tilanteesta. Uudet opetussuunnitelmat ovat olleet voimassa vasta 3-4 kuukautta, joten ne eivät vielä näissä mittauksissa näy, muistuttaa Pöntynen.

Pisa 2015 on kuudes tutkimus OECD:n tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000 lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuonna 2006 ja vuonna 2015 se oli luonnontieteet. Pääalueen arviointi on kattava, kun taas sivualueiden osalta seurataan lähinnä oppimistulosten yleistä kehitystä.

PISA 2015 -tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. Tutkimukseen osallistui 73 maata.

 

Pisa 2015 opetusministeriön sivuilla

Jyväskylän yliopiston PISA-sivut: https://ktl.jyu.fi/pisa

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*