Pula pätevistä varhaiskasvatuksen työntekijöistä huolettaa kunnissa
Varhaiskasvatuksen julkisuuskuva ei ole mairitteleva, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen. Hänestä positiivisuuskampanja olisi paikallaan. Kuva: Sonja Eloranta
Helsingissä on valtava pula varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Joulukuussa täyttämättä oli 700 lastenhoitajan tointa ja 900 varhaiskasvatuksen opettajan paikkaa.
Luvut ovat hurjia, sanoo JHL:n varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pääluottamusmies Jaana Kesänen Helsingin kaupungilta.
–Lastenhoitajat sijaistavat varhaiskasvatuksen opettajia, ja lastenhoitajiksi on palkattu täysin kouluttamattomia työntekijöitä. Pulaa on myös sijaisista, Kesänen sanoo.
Hänen mukaansa henkilöstö on uupunutta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
–Se henkilöstö, joka on työssä, ei meinaa jaksaa, kun päiväkodeissa eivät ole oikeat ihmiset oikeissa tehtävissä. Työntekijöitä jää sairauslomalle ja siirtyy toisiin tehtäviin.
Helsingissä oli joulukuussa kokonaan hoitamatta olevia varhaiskasvatuksen opettajien vakansseja noin 280. Lastenhoitajien tehtävistä hoitamatta oli tuolloin noin 360.
Isojen kaupunkien pulma
Varhaiskasvatuksen henkilöstövaje ei ole vain Helsingin ongelma, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
–Helsingissä mittasuhteet ovat ihan eri luokkaa, mutta ilmiö näkyy muissakin isoissa kaupungeissa. Alan tulevaisuus ei näytä hyvältä, Lahtinen toteaa.
Hänen mukaansa päiväkotien työntekijäpulaan ei ole nopeaa ratkaisua.
–Vaikka aloituspaikkoja onkin lisätty viime vuosina, niin kestää noin neljä vuotta ennen kuin varhaiskasvatuksen opettajat valmistuvat, Lahtinen huomauttaa.
Tilannetta ei ainakaan helpota se, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkotien hoitohenkilöstöstä pitää olla varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja.
Lisäksi varhaiskasvatuslaki edellyttää, että korkeakoulututkinnon suorittaneista päiväkotien työntekijöistä puolet on varhaiskasvatuksen opettajia.
Lapsimäärä kasvaa
Vuonna 2020 noin 77 prosenttia 1-6 –vuotiaista lapsista osallistui varhaiskasvatukseen, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedoista.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa kasvanut viimeisen kymmenen vuoden ajan koronavuosia lukuun ottamatta, ja tavoitteena on nostaa sitä edelleen.
Tästä syystä lasten määrä varhaiskasvatuksessa ei suinkaan vähene, vaikka ikäluokat pienenevätkin, Lahtinen sanoo.
–Jos osallistumisaste nousee 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, varhaiskasvatuksessa on silloin enemmän lapsia kuin vuonna 2019, vaikka ikäluokka onkin pienempi.
Kuntaliiton laskelmien mukaan varhaiskasvatuksessa olisi vuonna 2030 yli 13 000 lasta enemmän kuin vuonna 2019, jos osallistumisaste nousee 90 prosenttiin.
Samaan aikaan päiväkodeista jää eläkkeelle Kevan eläköitymisennusteen mukaan noin 10 000 varhaiskasvatuksen opettajaa, sosionomia ja lastenhoitajaa.
Tyhjästä paha nyhjäistä
Koska lastenhoitajia tarvitaan varhaiskasvatuksessa jatkossa aikaisempaa vähemmän, heitä on Kuntaliiton laskelmien mukaan vuonna 2030 yli 3 100 liikaa.
Sen sijaan varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja tarvitaan seuraavan kahdeksan vuoden aikana yli 18 000 lisää.
Kuntaliiton korkeakouluille tekemän kyselyn mukaan vuoteen 2030 mennessä valmistuu kuitenkin vain noin 9 000 varhaiskasvatuksen opettajaa.
–Vaikka kunnat tekisivät mitä parannuksia palkkoihin ja työoloihin, niin mistä niitä työntekijöitä tulee, kun niitä ei kerta kaikkiaan ole, Lahtinen sanoo.
Lääkkeeksi hän ehdottaa aloituspaikkojen lisäämistä, alan vetovoiman parantamista ja koulutuspolkujen kehittämistä.
Myös kelpoisuusehtojen tarkoituksenmukaisuutta olisi Lahtisesta syytä pohtia.
–Onko päiväkodissa oikeasti töitä kolmelle eri ammattiryhmälle ilman, että työtehtävissä olisi kovin paljon päällekkäisyyttä, hän kysyy.
Nopean avun yksikkö aloitti
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen perusti helmikuussa järjestyksessään jo toisen työryhmän etsimään ratkaisuja varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan.
–Toivottavasti uusi ryhmä saisi lisättyä varhaiskasvatuksen pito- ja vetovoimaa. Palkankorotus on vain yksi keino, sanoo pääluottamusmies Jaana Kesänen.
Helsingin kaupunki on viime kuukausina panostanut rekrytointiin ja perehdytykseen, mutta toimenpiteitä olisi Kesäsen mukaan pitänyt tehdä jo aikaisemmin.
Tammikuussa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla aloitti upouusi nopean avun yksikkö. Siihen on määrä palkata 20 kokenutta varhaiskasvatuksen ammattilaista. He jalkautuvat tarpeen mukaan sinne, missä apua kiireimmin tarvitaan.
–Nopean avun yksiköstä tulee mielettömästi kehuja, vaikka kaikkia 20 työntekijää ei olekaan saatu vielä palkattua, Kesänen kertoo.
Tutustu Kuntaliiton selvitykseen varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyydestä.
Aiheesta aiemmin:
”Varhaiskasvatuksen henkilöstöä ei saada tarpeeksi uusiin mitoituksiin edes teoreettisesti”
