Pula sijaisopettajista vaikuttaa monin eri tavoin koulun toimintaan – "Päteviä sijaisia on erittäin vaikea saada, ja tilanne on nyt vaikeampi kuin aikaisemmin"
Opettaja on jakamattomassa vastuussa ryhmänsä oppilaista koko heidän koulupäivänsä ajan. Tähän kuuluu esimerkiksi opetus- ja kasvatusvastuu. Kuva: Seppo Haavisto
Sijaisopettajat turvaavat opetuksen ja koulun muun toiminnan jatkuvuutta silloin, kun vakituinen opettaja on poissa. Sijaisena voi työskennellä esimerkiksi luokanopettajana, aineenopettajana tai erityisopettajana.
Onko sijaisia tällä hetkellä riittävän hyvin saatavilla, kun heitä tarvitaan perusopetuksessa?
Opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Rissanen kertoo, että sijaisopettajien saatavuudesta ei ole olemassa koko maata kattavia tietoja.
– Sellainen tuntuma meillä kyllä on, että isommissa kaupungeissa ja yliopistokaupungeissa sijaisia on helpompi saada kuin pienemmillä paikkakunnilla.
Opetuksen järjestäjät tuntevat tilanteensa parhaiten, opetusneuvos Marjo Rissanen neuvoo.
Ajankohta vaikuttaa sijaisten saatavuuteen
Mikä onkaan sitten tilanne asukasmäärältään Suomen suurimmassa kaupungissa eli Helsingissä?
Sijaisopettajien saatavuuteen liittyvät haasteet ovat olleet aiempaa suuremmat varsinkin lyhytaikaisissa ja äkillisissä tarpeissa Helsingin kaupungin perusopetuksessa.
Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo myöntää, että pätevien sijaisopettajien saatavuustilanne on heikentynyt korona-aikana.
– Sijaisopettajien saaminen on vaikeutunut kokonaisuudessaan.
Sijaisopettajien saatavuus on ollut vaikeampaa elo- ja syyskuussa verrattuna esimerkiksi toukokuussa tapahtuviin rekrytointeihin, jos on tarjolla koko lukuvuoden kattavia sijaisuuksia.
Ongelmien taustalla on useita eri tekijöitä
– Trendi on ollut heikkenevä pätevien sijaisopettajien saatavuuden suhteen, Salo vahvistaa.
Tilanne on edelleen kokonaisuudessaan hallinnassa ja kouluarki toimii, mutta asia on mietityttänyt kouluissa, hän myöntää.
Sijaisopettajien saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Jotkin tekijät vaikuttavat tilanteeseen pitempikestoisesti kuin toiset, Salo tiedostaa.
Taustalla on myös se, että kuinka paljon uusia opettajia valmistuu ja kuinka moni jää alalta pois, eläköitymisen tai jonkin muun syyn seurauksena.
Poikkeuksellinen ja koko maailmaa koskeva aikakin on yksi vaikuttava tekijä, Salo huomauttaa.
– Korona-aika on ollut haastavaa ja se on vaikuttanut myös, Salo tietää.
”Pätevillä opettajilla on yleensä jo vakinainen työsuhde”
Outi Salon tavoin Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelevä Niclas Rönnholm on ruotsinkielisen perusopetuksen päällikkö.
Sijaisopettajien saatavuuteen liittyvä tilanne on ollut jo pitkään vaikea ruotsinkielisessä perusopetuksessa Helsingissä.
– Päteviä sijaisia on erittäin vaikea saada, ja tilanne on nyt vaikeampi kuin aikaisemmin. Pätevien sijaisten saaminen on ollut ajoittain ja paikoin lähes mahdotonta. Pätevillä opettajilla on yleensä jo vakinainen työsuhde. Lukuvuoden aikana syntyneisiin tarpeisiin on harvoin saatavilla pätevää opettajaa.
Opettaja on avainasemassa koulussa
Sijaisopettajien järjestämien on koulujen tehtävä. Rönnholm kertookin saaneensa aiheesta tietoa kaupungin rehtoreilta.
Vaikeudet sijaisopettajien saamisessa heijastuvat eri tavoin koulujen toimintaan. Jos sijaisopettajaa ei saada, se vaikuttaa myös paikalla olevien opettajien työhön, Rönnholm tietää.
– Se vaikuttaa monin tavoin suunnittelun opetuksen toteutukseen.
Opettaja on avainasemassa turvallisen kasvatus- ja oppimisympäristön luomisessa.
Rönnholm muistuttaa, että sijaisopettajien vaikea saatavuus on ollut pitkään jatkunut rakenteellinen ongelma ruotsinkielisessä perusopetuksessa.
Helsingin yliopiston ruotsinkielinen luokanopettajakoulutus alkoi syksyllä 2016.
Rönnholm kertoo sen olleen positiivinen käänne, joka ei ole parantanut ratkaisevasti ruotsinkielisiä opettajatarpeita pääkaupungissa.
– Vaikkakin viitteitä valoisammasta tulevaisuudesta on nähtävissä, hän lisää.
