Rosa Meriläinen on parhaillaan kuntakiertueella ja hän etsii käytännöllisiä tapoja, jotka auttavat kulttuuri- ja taidealaa nousemaan koronan aiheuttamasta taantumasta.

Työ on jatkoa kulttuuri- ja taidealan edunvalvontajärjestön Kulta ry:n keräämille ja riippumattomille asiantuntija-arvioille alan vahvistamiseksi.

Asiantuntijat antoivat näkemyksensä 24 keinon työkalupakiksi, joka tukee kulttuuri- ja taidealaa koronapandemian jälkeen.

Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen kertoo saavansa tärkeää tietoa kunnista.

– Täydennämme työkalupakkia eri puolilta Suomea saatavilla ajatuksilla. Paikalliset ja konkreettiset ehdotukset ovat tasavertaisesti mukana tässä työssä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa projektissa selvitetään tarvittavia toimia, joita valtio ja kunta voivat tehdä tässä ajassa taide- ja kulttuurialan hyväksi.

Lyhytkestoinen elvytys ei riitä

Korona-aika on vaikuttanut voimakkaasti kulttuuri- ja taidealaan.

– Elvyttäviä toimia olisi kohdistettava kulttuurialalle ainakin neljän vuoden ajan, koska isku on ollut syvä.

– Alan liiketoiminnasta katosi miljardin verran euroja viime vuonna. Ja tämä vuosi tulee siihen päälle. Elvyttävien toimien on oltava pitkäkestoisia.

Vuoden 2018 tilastojen mukaan taide- ja kulttuuriammateissa työskentelee laajasti katsoen 135 000 ihmistä, yli kolme prosenttia kaikista työllisistä. Ala muodostaa reilut kolme prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

– Tällä viikolla olen menossa Joensuuhun. Siellä on tehty tosi hyvä ja yksityiskohtainen luovaa ala koskeva suunnitelma, jossa on erilaisia elvyttäviä toimia.

Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksessa on esimerkiksi jaettu luovan liiketoiminnan seteleitä ja tilattu kulttuuritekoja taiteilijoilta.

– Helsingissäkin on jaettu ylimääräisiä kulttuuriseteleitä työntekijöille. Näin on samalla kiitetty työntekijöitä tehdystä työstä vaikeana aikana ja elvytetty kulttuurin kysyntää.

Osallistumisen asennetta on vahvistettava

Kolmeen eri aikajänteeseen jaettu työkalupakki on tarkoitettu alan elvyttämiseen, parantamiseen ja uudistamiseen.

Ihan aluksi on saatava valot päälle saleihin ja kansa liikkeelle.

– Kunta voi pienin käytännön toimin edesauttaa, jotta paikalliset aktiivit ja yhdistykset järjestäisivät tapahtumia, esimerkiksi tarjoamalla tapahtumasähköä järjestäjälle.

Samaan aikaan on muistettava, että ihmiset ovat edelleen aika arkoja lähtemään liikkeelle, Meriläinen tietää.

– Kun on kovasti varoiteltu toisten ihmisten pariin menemistä, niin se voi hetki kestää ennen kuin todella palataan ihmisten pariin.

– Meidän on elvytettävä kulttuuriin osallistumisen asennetta. Tässä olemme täysin samassa veneessä urheilu- ja liikuntaihmisten kanssa. Tiedämme, että ihmiselle on hyväksi lähteä ulos toisten ihmisten pariin.

Huolta lasten oikeuksien toteutumisesta

Tähän mennessä toteutuneiden kuntavierailujen yhteydessä Meriläinen on kirjannut ylös yhteisen huolen lasten kulttuurioikeuksien toteutumiseen liittyen.

– Vaikka viranomaiset sallisivat lasten kulttuurikokemukset eri tavoin, niin ymmärrettävästi rehtorit ja vanhemmat ovat vielä vähän varovaisia.

Kun kulttuuria ei koeta entiseen tapaan koulussa tai sen ulkopuolella, sillä on vaikutuksensa, Meriläinen tietää.

Lasten tilannetta on katsottava lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä.

Edunvalvontajärjestön pääsihteeri on nähnyt monissa kunnissa hyviä kulttuurikasvatussuunnitelmia, jotta lapsetkin pääsevät kokemaan erilaisia kulttuurin muotoja.

– Ikään kuin löytämään sen omansa.

Kuntien rikas kulttuurielämä on yllättänyt

Vierailut eri kunnissa ovat avartaneet näkymiä paikalliseen kulttuuri- ja taide-elämään, Meriläinen myöntää.

– Kansalaisopistojen merkitys kulttuurielämälle on valjennut minulle kunnolla tämän kiertueen aikana. Kansalaisopisto tarjoaa harrastusmahdollisuuksia ja ne opetustunnit ovat tärkeitä monille taiteen ammattilaisille.

– Myös taiteen perusopetuksen oppilaitokset ovat todella tärkeitä. Siellä ei käydä pelkästään harrastamassa, vaan ne ovat merkittäviä kulttuurielämän tuottajia konsertteineen ja näyttelyineen.

Ja kirjastojen merkitystä on korostettava, hän jatkaa.

– Onneksi meillä on laaja kirjastoverkko, josta löytyy melkein mitä vain.

Nuorisollakin voi olla vastauksia

Meriläinen on nähnyt Suomea kiertäessään, että paikkakunnilla on omat tärkeät näkökulmansa ja tapansa edistää alan näkymiä.

Pääsihteerin kuntakiertueeseen kuuluu toistakymmentä eri paikkakuntaa.

– Meiltä löytyy todella upeita kulttuurikaupunkeja Suomesta, esimerkiksi Varkaus ja Kouvola. Huolet ja ratkaisut ovat erilaisia eri puolilla Suomea.

– Varkaudessa huomasin, miten nuorisotyön ja nuorison näkökulmat olivat vahvasti esillä kulttuurissa.

Perinteistä ja yleistä näkemystä kulttuuritoimesta voi vahvistaa ja rikastuttaa eri tavoin, esimerkiksi aktiivista nuorisoa kuuntelemalla, Meriläinen tietää.

Kulttuuri pois kuplastaan

Kulta ry:n työstämässä työkalupakissa on jo eväitä siihen, miten kulttuuri- ja taidealalla voidaan ottaa vastaan mahdollisimman kivuttomasti esimerkiksi tapahtumien peruutuksia.

– Tapahtumatakuu on ollut monille järjestäjille tärkeä, jotta uskalletaan järjestää isojakin tapahtumia. Mutta eihän se takuu kaikkia auta.

Työ jatkuu kuntakiertueella, Rosa Meriläinen jatkaa.

– Minun kannattaa kiertää kunnissa ja kerätä lisää ehdotuksia.

Meriläinen on saanut eri paikkakunnilta viestiä, että kulttuuritoiminnan olisi kosketettava entistä laajempaa joukkoa kunnassa.

– Joissakin paikoissa koetaan, että kulttuuri on jäänyt omaan kuplaansa. Useamman ihmisen olisi koettava, että kunnassa tapahtuva kulttuuritoiminta on heidän omaa juttuaan.

Eri kunnista on saatavissa hyviä näyttöjä siitä, miten paikallinen kulttuurielämä voi koskettaa uudella tavalla ihmisiä.

– Paikkakunnissa on viety yhä enemmän kulttuuria ja taidetta suoraan ihmisten luokse hoivalaitoksiin, metsiin ja kaduille. Ja tämä kehitys varmasti jatkuu ja lisää yhdenvertaisuutta. Kaikki eivät pääse konserttiin paikan päälle. Kulttuurin on löydettävä tapoja päästä suoraan ihmisten luo.

Kaikki muutokset eivät ole välttämättä koronan syytä

Uudistumisen tarve on vahvasti tiedossa kulttuurialalla ja sitä on jo tehty onnistuneesti.

Alalla on tehty valtava digiloikka korona-aikana, Rosa Meriläinen näkee.

– Digitalisaatiota on jatkettava. On vaikea sanoa, mikä kaikki johtuu koronasta ja mikä luontaisesta kehityksestä. Digitaaliset taidemuodot ovat kasvussa. Esimerkiksi pelitaide kasvaa ja meillä on valtavasti digitaalisesti työtään tekeviä kuvataiteilijoita.

Samalla jotkin taidemuodot jäävät vähemmälle huomiolle. Meriläinen tietää, että kuorolausunta oli vielä paikoin hyvin voimissaan hänen syntymävuotenaan 1975 Suomessa.

– Se ei ole välttämättä koronan vika, että jokin taidemuoto muuttuu vanhanaikaiseksi. Tällaiseen on taidealalla totuttu.

Yhteys uhkapeleihin hälvenemässä

Kulttuuri- ja taidealan uudistamiseen ohjaa myös rahoitusmalliin liittyvät kehitystarpeet.

Valtion rahapeliyhtiön rooli alan rahoittajana on vähenemässä ja sen tilalle on rakennettava jotain uutta, Rosa Meriläinen arvioi.

– Rahoitusta on uudistettava irti Veikkauksen voittovaroista.

Isoja taloudellisia iskuja vastaanottaneella alalla tarvitaan joka tapauksessa rahaa.

Työkalupakissa on jo esillä, että kulttuuri- ja taidealaa voi helpottaa suoralla rahallisella tuella, matalakorkoisilla lainoilla ja myönnettyjen tukien ehtojen helpottamisella. Alan elinvoimaa voidaan tukea myös vuokria ja muita kiinteitä kustannuksia alentamalla.

Kulta ry:n teettämässä työkalupakissa muistutaan, että alan elinvoimaa voidaan parantaa sääntelyä helpottamalla, tukien laajentamisella myös ei-rahallisiin tukiin ja kulttuurialan hallinnan parantamisella.

Julkinen rahoitus on elintärkeää kulttuuri- ja taidealan jatkuvuuden kannalta.

– Kulttuuri- ja taideala tarvitsevat aina julkista rahoitusta. Ne eivät kukoista ilman julkista rahoitusta. Kunnilla ja valtiolla on omat tärkeät roolinsa rahoituksessa.

– Monet kulttuuriväen toiveet ovat kyllä häkellyttävän pieniä, hän naurahtaa.

Meriläinen on saanut tietää kuntakiertueellaan, että suurin osa kulttuuri-ihmisten toiveista liittyy tiloihin.

Lapissa sijaitsevassa Kemijärven kaupungissa Meriläinen näki erittäin kulttuurimyönteistä otetta.
Meriläinen sai tietää kaupungin kulttuuri- ja taidetoimijoiden olevan erittäin tyytyväisiä käytössään oleviin tiloihin.

– Siellä on upea kulttuurikeskus, jossa kirjastolla on hyvät tilat. Keskuksessa on harjoitus- että esiintymistilaa paikallisille yhdistyksille. Esimerkiksi paikallisten ikäihmisten yhdistys, joka haluaa harjoitella ja tehdä esityksiä, saa käyttää niitä tiloja ilmaiseksi. Eli ei oteta tilavuokria, vaan mahdollistetaan omaehtoista ja vireätä kulttuurielämää.

– Kohtuullisen pienillä investoinneilla on mahdollista saada kulttuuri kukoistukseen.

Vastinetta tukirahoille

– Vaikka kulttuuritoimija tarvitsee sen rahoituksen, niin se sama toimija saa ihmiset liikkeelle ja hyödyntämään muitakin palveluita.

Ja monissa kunnissa ja kaupungeissa onkin nähty kulttuuritoimijoiden vaikuttamismahdollisuudet, riippumatta siitä, että onko kyseessä rytmimusiikin tapahtuma tai vaikkapa kulttuuriperintökohde, Meriläinen pohtii.

– Kun esimerkiksi vierailin Vaasassa ja Pietarsaaressa, niin päättäjät näkivät kaupunginjohtajasta lähtien kulttuurin hyvin tärkeänä aluekehitykselle.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*